Tenon lohisopimus jakaa mielipiteitä Utsjoella

Tenojoen vuosikymmeniä hautuneet lohikiistat ovat nousseet pintaan tulossa olevien kovien kalastusrajoitusten vuoksi. Tenon kotikunnassa Utsjoella Suomen ja Norjan hallitusten virkamiesten esittämät rajoitukset jakavat mielipiteitä voimakkaasti.

Kotimaa
Tenojoen lohipato
Tenojoen lohipatoJarmo Honkanen / Yle

Suomen ja Norjan rajajoki Teno on saamassa uuden kalastussopimuksen. Tavoite on leikata lohisaaliista peräti 30 prosenttia. Tähän tähtäävä maa- ja metsätalousministeriön Norjan kanssa sopima esitys vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.

Merkittävä osa leikkauksista kohdistuu saamelaisten perinteiseen verkkopyyntiin valtioiden yhteisellä jokiosuudella ja Suomen puolella merkittävään matkailukalastukseen.

Käynti Utsjoella Tenon rannoilla paljastaa, että rajoituksista ollaan montaa mieltä. Yhteistä on, ettei juuri kukaan halua tinkiä omasta saaliistaan.

Saamelaisten perinteiset pyyntikeinot koetaan uhatuiksi

Saamelainen Rauna Guttorm pyytää kotirannassaan Tenon vartella perinteisellä lohipadolla. Guttorm pyytää kalaa lapsilleen, sisarilleen ja kylän vanhoille ihmisille, jotka eivät itse enää pysty pyytämään. Guttormin mukaan uudet verkkopyyntiin kohdistuvat rajoitukset lyhentävät pyyntivuorokaudet kahteen viikkoon, jolloin isotöinen patoverkon laskeminen ja nostaminen käy kannattamattomaksi.

Perinteisiä pyyntimuotoja on kavennettu vuosikymmenten aikana. Guttormin lapsuudessa 1960-luvulla verkot saivat olla vedessä kuutena päivänä viikossa, nykyään enää kolme ja uudistuksen jälkeen vain kaksi. Hänen mielestään Suomen ja Norjan sopimusesitys loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia.

– En viitsi rumia sanoja sanoa. Mutta ei täällä ole enää minkäänlaista ihmisarvoa Suomessa. Tämä menee kyllä liian… siis meiltä viedään kaikki perinteinen oikeus täällä Tenolla, Tenon kalastuksen myötä, sanoo Guttorm raskaasti huokaisten.

Tenon verkkopyytäjä: Verkotusta syytä rajoittaa

Uusia rajoituksia perustellaan Suomen ja Norja lohitutkijoiden arviolla lohikantojen heikentymisestä. Tutkijat ovat jo vuosia suosittaneet pyynnin vähentämistä.

Tenon Yläkönkäällä ikänsä asunut ja lohta myös verkolla pyytävä matkailuyrittäjä Heikki Tuovila näkee rajoituksiin tarvetta. Tuovilan mukaan yksi verkko pyytää enemmän lohta kuin kokonainen mökkikylä turistilohestajia.

– Se on tärkeää että sitä rajoitetaan koska verkkopyynnin saalismäärät on huomattavasti isommat kuin vapakalastuksen. Vapakalastustakin täytyy tietenkin rajoittaa vähän koska Tenoa ylikalastetaan koko ajan, mutta se lupakiintiöjuttu on kyllä liian raju, sanoo Tuovila.

Matkailuyrittäjät katsovat matkailijoiden lupakiintiön uhkaavan elinkeinoa. Myös matkailuyrittäjistä iso osa on saamelaisia.

Tenojoen latvoilta kuten Inarijoelta uudet alemmaksi jokea ja lohennousun alkupäähän eli alkukesään kohdistetut rajoitusesitykset saavat siellä asuvien saamelaisten kiitokset, vaikka sitä ei suureen ääneen tohdita julistaa.

Tenon lohihuviloiden omistajat penäävät oikeuksiaan

Muiden arvostelijoiden lisäksi myös Tenon varrelta kiinteistöjä ostaneet ulkopaikkakuntalaiset ovat nousseet vaatimaan mielestään vuosikymmeniä loukattujen oikeuksiensa toteuttamista. Näin lomasunnollaan Tenon rantatörmällä Veikko Rintamäki Seinäjoelta.

– Me on ostettu virallisesti, laillisesti kiinteistömme ja kiinteistöihin kuuluu kalastusoikeudet ja me ei saada niitä käyttää ja jos sitä omaisuutta ei voi käyttää niin se on selvä perusoikeuden omaisuuden suojan loukkaus silloin, sanoo Rintamäki.

Rintamäki on viime vuonna perustetun ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajien etuja ajavan Tenon kiinteistönomistajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistys on kannellut sopimusesityksestä oikeuskanslerille muun muassa siitä, että ulkopaikkakuntalaisia ei ole kuultu valmistelussa.