Nyt vintille penkomaan – isoäidin kirkkovakka voi olla tuhansien eurojen arvoinen

Tavaroiden säiltykseen tarkoitetut vakat ovat keräilijöiden kiikarissa. Varsinkin kirkkomatkalla käsivarrella keikkuneet kirkkovakat ovat hienosti koristeltuja. Jopa kirkkomaalarit koristelivat niitä.

Kotimaa
Kirkkovakka
Kirkkomatkalla käytetty vakka voi olla näin koristeellinen.Minna Rosvall / Yle

Uudenkaupungin Kalannissa on avattu harvinaisen arvokas vakkoja esittelevä näyttely. Pentti ja Anne Siivosen kokoelma on tiettävästi Suomen suurin. Näyttelyssä on mukana noin 100 vakkaa, mutta koko kokoelma sisältää 250 vakkaa.

Anne ja Pentti Siivonen ovat innokkaita keräilijöitä. Heidän talonpoikaismuseossaan on myös muun muassa arvokas juustomuottikokoelma. Vakat kiinnostavat upeiden koristelujen vuoksi.

– Ne ovat aika hienoja taideteoksia. Koko Vakka-Suomi on saanut nimensä vakoista, muistuttaa Pentti Siivonen.

Japanilaiset haluavat uusia vakkoja

Keräilijöiden lisäksi vakat kiinnostavat muitakin. Mattiloiden talonpoikaismuseossa uusia vakkoja esittelee Lars Yli-Saari. Siivonen kertoo, että kysyntä uusille vakoille on kova.

Japanilaisetkin ovat kauhean kiinnostuneita näistä.

Pentti Siivonen

– On puhuttu jopa vakkabuumista. Helsingissä tietyssä liikkeessä on näitä uusia vakkoja myyty. Japanilaisetkin ovat kauhean kiinnostuneita näistä.

Omia arvokkaita vakkojaan Siivonen ei kuitenkaan myy mistään hinnasta.

– Ne pidetään täällä Kalannissa tiukasti, kun ne on kerran saatu hankittua tänne, naurahtaa Siivonen.

Kuningas Kustaa Vaasa bongasi vakkasuomalaiset

Vakkoja käytettiin maataloudessa muun muassa kylvövakkoina ja tavaroiden säilytyksessä. Siivosten kokoelmasta on julkaistu myös kirja, jossa Matti Jussila ja Wenzel Hagelstam esittelevät vakkojen historiaa. Jussila muistuttaa, että vakat ovat olleet käytännön esineitä.

– Kyllä täältä löytyy käsilaukkujen ja matkalaukkujen ja monenlaisten nykyisten säilytyslaatikoiden edeltäjiä. Sitten on erittäin koristeellisia ja kauniita vakkoja. Niitä tekivät usein koristemaalarit. Jopa kirkkomaalarit ovat maalanneet myös vakkoja, kertoo Jussila.

Vakkakokelmahuone Kalannissa
Tietokirjailija Matti Jussila ja kotiseutuneuvos Pentti Siivonen tutkivat vakkakokoelmaa.Minna Rosvall / Yle
Tuohinen vakka 1800-luvulta
Tuohisessa vakassa on käyttäjän nimi ja vuosiluku. Minna Rosvall / Yle

Jussilan mielestä vakkasuomalaiset voivat olla ylpeitä vakoistaan. Vuonna 1531 kuningas Kustaa Vaasa mainitsi kirjeessään vakkafinnar-nimiset suomalaiset. Puuesineitä vietiin myös paljon ulkomaille muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Viroon ja Tanskaan eli koko Itämeren piiriin.

Wenzel Hagelstamin suosikkivakka on 1700-luvulta

Antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam ihastelee Siivosten vakkakokoelmaa. Hänen suosikkinsa on 1700-luvun vakka. Varsinkin vakan vaaleansininen koristemaalaus ja koko miellyttävät.

– Tämä on varakkaammassa talossa ehkä jossakin kartanossa käytetty esine. Tämä on vähän kartanokokoakin. Iso esine on aina vaikeampi tehdä kuin pienempi esine, naurahtaa Hagelstam.

1700-luvulta peräisin olevassa vakassa on upea koristelmaalaus.
1700-luvulta peräisin olevassa vakassa on upea koristelmaalaus.Minna Rosvall / Yle
Wenzel Hagelstam ja 1700-luvulta peräisin oleva vakka.
Wenzel Hagelstam mieltyi 1700-luvun vakkaan.Minna Rosvall / Yle

Kalliimmat vakat ovat tuhansien eurojen arvoisia. Hagelstam muistuttaa, että tavallisimmat hinnat ovat sadoissa euroissa.

Iso esine on aina vaikeampi tehdä kuin pienempi esine.

Wenzel Hagelstam

Harvinaisempien hinnat nousevat tuhansiin. Hagelstam toivoo, että vakat laitetaan myyntiin, jos niistä ei ole itse kiinnostunut.

– Jos on hieno kokoelma, sen kohtalo pitää suunnitella. Voi pohtia, olisiko joku kotiseutumuseo tai joku muu kokoelma mahdollinen. Aika vaatimattomia oli esillä Kansallismuseossa Helsingissä, kertoo Hagelstam.

Mattilan tila avoinna yhden viikon kesässä

Anne ja Pentti Siivosen talonpoikaistila on avoinna harvoin. Yleensä heinäkuisen tapahtumaviikon aikana vieraita käy noin 2 000. Tila on ollut avoinna kymmenen vuotta ja väkimäärä yhteensä on noin 20 000.

Anne ja Pentti Siivonen
Anne ja Pentti Siivonen iloitsivat Pentin kotiseutuneuvosnimityksestä.Minna Rosvall / Yle
Mattilan talonpoikaistila Kalannissa
Mattilan talonpoikaistila KalannissaMinna Rosvall / Yle

Siivosten kulttuurityötä arvostetaan. Suomen Kulttuurirahasto myönsi pariskunnalle keväällä 10 000 euron palkinnon vuosijuhlassaan. Pentti Siivonen vastaanotti myös heinäkuisen tapahtumaviikon aikana kotiseutuneuvoksen arvonimen Uudenkaupungin kaupungin edustajilta.

Yksi paikka, jossa Siivosen pariskunnan voi tavata, ovat Turun kirjamessut.

– Siellä jälleen ollaan mukana. Meille on varattu jo vitriinitkin, johon saadaan vakkoja esille, huikkaa Siivonen.