Suomalaiset tutkijat ratkovat Kreikassa muinaisen kaupungin arvoitusta – mitä tapahtui Salamiin meritaistelussa?

Suomalaisten johtama arkeologiryhmä yrittää selvittää, minkälaista elämää vietettiin Salamiin saarella 2500 vuotta sitten. Tutkijat pitävät alustavia löytäjä lupaavina.

kulttuuri
Arkeologi. Tutkimusryhmään kuuluva Leidenin yliopiston apulaisprofessori Ann Brysbaert mittaa takymetrilla Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornia.
Suomalaisjohtoiseen tutkimusryhmään kuuluva Leidenin yliopiston tutkija Ann Brysbaert mittaa takymetrilla Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornia.Sofia Papastrati

Salamiin saaren Kamatero-kylän kukkulalla tuulee. Villiyrtit tuoksuvat.

Lierihattuiset tutkijat ovat uppoutuneet työhönsä ympäri maastoa. Jossain heiluu harja, toisaalla raivataan pensaita puutarhasaksilla ja sahalla. Jotkut kyntävät kotiloiden ja simpukoiden täyttämää tonttia maatutkalla.

Yksi tutkijoista on Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen. Hän on asettanut prisman Salamiin muinaisen kaupungin rajojen sisälle.

Pakkasen johtama tutkijaryhmä yrittää selvittää, mitä satamassa tapahtui lähes 2500 vuotta sitten.

Ensimmäiset tulokset maan alta ovat äärimmäisen lupaavia.

geofyysikko Apostolos Sarris

Historiankirjoituksesta tiedetään, että tuolloin alueella käytiin suuri Salamiin lahden meritaistelu. Kreikkalaiset voittivat taistelussa itseään suuremman persialaislaivaston vuonna 480 ennen ajanlaskumme alkua.

– Täältä on ihan varmasti lähtenyt liikkeelle osa kolmisouduista, jotka ovat osallistuneet taisteluun, Jari Pakkanen arvelee ja tähyää ulapalle.

Kolmisoudut ovat antiikin aikana käytettyjä sotalaivoja.

Raunioita. Salamiin antiikinaikaisessa talossa on ollut kylpyhuone.
Salamiin antiikinaikaisessa talossa on ollut kylpyhuone.Sofia Papastrati

Kenttätutkimuksen tavoitteena on selvittää muun muassa Salamiin kaupungin ruutukaava. Menossa on varsinaisten arkeologisten kaivausten valmistelut.

Alue on ainutlaatuinen.

Maan alla oleva alue on Kreikan pääkaupunkia Ateenaa ympäröivässä läänissä ainut pitkälti tutkimaton antiikinaikainen kaupunkikeskus, jonka päällä ei ole modernia asutusta.

Töitä yhtä aikaa monessa paikassa

Kenttätutkimukset käynnistyvät joka aamu kello seitsemältä. Yksi ryhmä on parhaillaan tutkimassa näkyvissä olevaa antiikin kaupunginmuuria. Se on ollut aikanaan vähintään kuuden metrin korkuinen.

Muurin tornissa erottuu selvästi rautakiinnikkeitä 500-luvulta ennen ajanlaskumme alkua.

Kreikkalainen rantamaisema. Salamiin vesillä käytiin vuonna 480 eaa. kuuluisa meritaistelu.
Salamiin vesillä käytiin vuonna 480 eaa. kuuluisa meritaistelu.Sofia Papastrati

Sataman alueella toinen työryhmä puhdistaa antiikinaikaisia talojen seiniä eukalyptuspuun lehdistä. Kreikkalaiset arkeologit kaivoivat seinät esiin 2000-luvun alkupuolella.

Paras osa arkeologiaa on se, että on ensimmäisenä paikalla ja voi nähdä tulokset ensimmäisenä.

tutkija Riia Timonen

Kuumuus ja kiire painavat päälle, mutta Pakkasen 14-henkinen tutkijaryhmä vaikuttaa leppoisalta.

– Kenttätöissä tarvitaan improvisointia ja stressinsietokykyä. Vastaan tulee aina yllätyksiä, eikä kaikki ei mene ikinä niin kuin haluaisi. Suurin haaste on pitää kokonaisuus käsissä, Jari Pakkanen kertoo.

Kahden ja puolen neliökilometrin kokoisen alueen tutkimuksessa käytetään hyväksi muun muassa satelliittidataa, joka yhdistetään paikan päällä saatuihin tietoihin arkeologisista kerrostumista.

Koska Kreikan talouskriisin takia kaivauksiin on turha odottaa rahaa paikan päältä, ovat arkeologit saaneet rahaa muualta.

– Tämän kenttäkauden rahoitus tulee suomalaisilta yksityislahjoittajilta. Ilman heidän panostaan tätä ei olisi tapahtunut, Jari Pakkanen sanoo.

Kaivaus. Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornissa on nähtävillä rautakiinnikkeitä 500-luvulta eaa.
Salamiin antiikin kaupunginmuurin tornissa on nähtävillä rautakiinnikkeitä 500-luvulta eaa.Sofia Papastrati

Maanpinnan alapuolella

Salamiin kenttätyöt toimivat samalla Suomen Ateenan-instituutin kenttäkurssina, jossa perehdytään seka-arkkitehtuurin ja arkeologian kolmiulotteiseen dokumentointiin. Maaston mallintamisessa käytetään muun muassa pienoishelikopteria.

Pakkasella on projektissa mukana monia opiskelijoita. Nuorille arkeologeille Kreikka on unelmakohde.

– Paras osa arkeologiaa on se, että on ensimmäisenä paikalla ja voi nähdä tulokset ensimmäisenä, väitöskirjaa Leidenin yliopistossa Hollannissa tekevä Riia Timonen sanoo.

Aina välillä Timosen on kysyttävä laitteiden käytössä ohjeita geofyysikko Apostolos Sarrisilta.

Sarris on alansa huippuja Kreikassa. Häneltä kannattaa kysyä neuvoa vaikkapa sähkön johtamista maan alla mittaavan resistiviteetin eli maatutkan tai magneettikentän voimakkuutta tutkivan magnetometrin käyttämisessä.

– Ensimmäiset tulokset maan alta ovat äärimmäisen lupaavia. On tärkeää, että pystymme antamaan arkeologeille tietoa kaupungin teiden ja talojen sijainnista niin, että kaivaukset osataan sijoittaa kirurgin tarkasti oikeisiin kohtiin, Apostolos Sarris kertoo.

Neljä henkilöä rantamaisemassa. Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen (oik.) lopettaa työryhmänsä kanssa päivän Salamiin kaupungin alueella.
Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen (oik.) lopettaa työryhmänsä kanssa päivän Salamiin kaupungin alueella.Sofia Papastrati

Sarrisin mukaan alueelta on jo löytynyt yllätyksiä. Kaupungissa näyttää esimerkiksi olevan odotettua enemmän antiikin ajan jälkeistä Bysantin ajan kerrostumaa.

Kaupunkialueen monumentaalisista rakennuksista on kirjoitettu jo 100-luvulla, lähes 2000 vuotta sitten. Tuolloin elänyt roomalainen matkailija Pausanias mainitsee kirjoituksissaan alueen agoran eli paikallisen toriaukion ja muutaman temppelin. Niiden sijaintia ei ole kyetty vielä hahmottamaan.

Lisävaloa Salamiin taisteluun

Historian tuntemuksen lisääminen Salamiin kaupunkitiedoilla on myös Apostolos Sarrisille tärkeää.

Raunioita. Salamiin vanhan kaupungin arkeologiset jäänteet ovat 0,5-1 metriä maanpinnan alapuolella.
Salamiin vanhan kaupungin arkeologiset jäänteet ovat 0,5-1 metriä maanpinnan alapuolella.Sofia Papastrati

– Yhtä oleellista on kuitenkin saada kuva antiikin aikaisesta kaupungista alueen suojelemiseksi. Tällä hetkellä kaupungin laitamilla on rajallinen rakennuslupa.

Kello kahden lounas on koittanut ja työt kentällä lopetetaan. Ilta vierähtää päivällä kerättyjen tietojen käsittelyssä.

Mutta vielä yksi kysymys Jari Pakkaselle. Mikä on lopulta se Salamiin salaisuus?

– Se on Ateenan läheisyys. Jos nyt pitäisi arvata, miten Salamis on suunniteltu, niin tämä on hyvin samantyyppinen kaupunki kuin Pireuksessa aikoinaan, Pakkanen sanoo.

Ainutlaatuisen Salamiista tekee juuri se, että maan alle hautautuneeseen kaupunkiin päästään vielä käsiksi. Näin ei ole Pireuksen kohdalla, koska muinaisen kaupungin päälle on rakennettu kokonaan nyky-Kreikan tärkein satamakaupunki.

Kun suomalaiskreikkalaiset kaivaukset Salamiissa alkavat, kenties jo kahden vuoden kuluttua, on siis tiedossa koko Attikan lääniä koskevaa informaatiota.