1. yle.fi
  2. Uutiset

Maorisotilaita, muukalaislegioona ja trikolori taivaalla – Ranskan kansallispäivän paraati kuvina

Trikolorit liehuivat ja sotilasparaati valtasi Champs Élyséesin torstaina, kun Ranska aloitti kansallispäivänsä vieton. Päivää vietetään sen kunniaksi, että vallankumoukselliset valtasivat 14. heinäkuuta 1789 Bastiljin linnoituksen Pariisissa.

Ulkomaat
Riemukaaren yllä lentävät suihkuhävittäjät tekevät taivaalle sini-valko-punaisen kuvion. Kadulla marssii sotilasparaati.
Ian Langsdon / EPA

Presidentti katsastaa joukot

Ranskan presidentti François Hollande ja asevoimien komentaja Pierre de Villiers seisovat autossa, jota armeijan auton takaosassa. Saattueessa on muitakin sotilaiden ajamia autoja. Katua reunustavat puut j Ranskan liput.
Thibault Camus / EPA

Presidentti François Hollande ja asevoimien komentaja Pierre de Villiers saapuivat aamupäivällä seuraamaan perinteistä kansallispäivän sotilasparaatia.

Ranskan kansallispäiväksi on valittu 14. heinäkuuta, koska silloin on Ranskan vallankumouksen symboliksi nousseen Bastiljin valtauksen vuosipäivä.

Panssaroidut ajoneuvot kuljettivat jalkaväkeä

Ranskalaisjoukkoja ajaa panssaroiuissa miehistönkuljetusvaunuissa pitkin Champs Ellyseetä.
Ian Lanfssdon / EPA

Tänä vuonna paraatiin osallistui noin 3 000 sotilasta ja 200 ajoneuvoa sekä yli 85 sotilaskonetta. Mekaaninen jalkaväki marssi Pariisin pääkatua panssaroiduissa ajoneuvoissa.

Bastiljin linnoitus rakennettiin 1300-luvun lopulla suojaksi Englantia vastaan. Myöhemmin linnoitus toimi myös vankilana. Siellä pidettiin muun muassa poliittisia vankeja.

Mukana kansalliskaarti ratsuineen

Presidentin ja asevoimien komentajan autoa ympäröivät ratsain liikkuvat kansalliskaartilaiset.
Ian Langsdon / EPA

Kansalliskaartilaisia kulki paraatissa ratsain. Paraatissa nähtiin hevosten lisäksi myös sotilaskoiria.

14. heinäkuuta 1789 väkijoukko hyökkäsi Bastiljin linnoitukseen saadakseen aseita ja ammuksia. Vallattuaan linnoituksen he vapauttivat siellä olleet seitsemän vankia sekä surmasivat linnoituksen komentajan ja sotilaat.

Muukalaislegioona toi kansainvälistä väriä

Ranskan muukalaislegioonan joukkoja.
Ian Langsdon / EPA

Muukalaislegioona on Ranskan maavoimien eliittisotilasyksikkö ja siinä on sotilaita eri maista. Legioona perustettiin vuonna 1831. Kaikkiaan 36 000 sen sotilasta on kaatunut taisteluissa.

Kun vallankumoukselliset olivat vallanneet Bastiljin linnoituksen, se purettiin. Bastiljin kiviä käytettiin Seinen ylittävän Concorden sillan rakentamiseen.

Myös Sommen taistelua muistettiin

Uusiseelantilaisia sotilaita marssii. Edessä neljä perinteisiin asuihin pukeutunutta maorisotilasta.
Ian Langsdon / EPA

Kunniavieraita ovat tänä vuonna Australia ja Uusi-Seelanti, koska Ranska haluaa kunnioittaa maiden panosta vuoden 1916 Sommen taisteluissa. Paraatiin osallistui 150 australialaista ja 85 uusiseelantilaista. Uuden-Seelannin joukkojen etunenässä marssi perinteisiin asuihin pukeutuneita maorisotilaita.

Sommessa käydyissä ensimmäisen maailmansodan verisimmissä taisteluissa kuoli 1,3 miljoonaa sotilasta. Uhreista 30 000 oli australialaisia ja uusiseelantilaisia.

Sotilaita, shampanjaa, tanssia ja ilotulitusta

Presidentti Hollande kätteli kadun varrella paraatia seuranneita ihmisiä. Paraatin seuraamisen lisäksi ranskalaisten kansallispäivän juhlintaan kuuluvat picnicit shampanjan kera, musiikki, tanssi ja illan ilotulitukset. Kansallispäivä on Ranskassa vapaapäivä.

Pariisissa juhlittiin Bastiljin valtauksen vuosipäivää jo vuonna 1790. Virallinen kansallispäivä se on ollut vuodesta 1880 alkaen.

Koreat hatut narikkaan

Numerolapuilla merkittyjä eri aselajien hattuja sekä käsilaukkuja ja sateenvarjo narikassa.
Stephane de Sakutin / EPA

Sotilaat jättivät hattujaan vaatesäilytykseen, kun he osallistuivat kansallispäivän aattona puolustusministeriössä asevoimien kunniaksi järjestettyyn tilaisuuteen.

Lue seuraavaksi