Eteläinen Saimaa yrittää tosissaan osaksi Unescon Geopark-verkostoa

Eteläiselle Saimaalle suunnitellun Saimaa Geoparkin toivotaan saavan lisää tuulta siipiensä alle, kun YK:n kasvatus-, opetus- ja tiedejärjestö Unesco on ottanut Geoparkit suojelukseensa. Saimaa Geopark esittelee erikoisia jääkauden jättämiä jälkiä ja jääkauden vaikutuksia Saimaan äärellä.

luonto
Huuhan ranta
Yle

Eteläisellä Saimaalla on jo usean vuoden ajan haaveiltu pääsemisestä mukaan maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon. Geoparkeja on maailmalla 120. Suomessa niitä on tällä hetkellä vain yksi, Rokuan Geopark (siirryt toiseen palveluun).

Viime marraskuussa YK:n kasvatus-, opetus- ja tiedejärjestö Unesco otti Geoparkit suojelukseensa. Toiveena on saada geoparkeista yhtä suosittuja kuin Unescon maailmanperintökohteista.

Eteläiselle Saimaalle suunniteltu Geopark on yhdeksän kunnan alueella. Mukana ovat Juva, Mikkeli, Puumala ja Sulkava sekä Etelä-Karjalasta Taipalsaari, Savitaipale, Ruokolahti, Imatra ja Lappeenranta.

Geoparkit ovat geologisten erikoisuuksien nähtävyysverkosto, mitä Saimaalla edustavat muun muassa lukuisat jääkauden muovaamat kohteet. Kun jääkausi noin 10 000 vuotta sitten päättyi, jätti se jälkeensä muun muassa Salpausselän, lukuisia kalliota ja Vuoksen, jota pitkin Saimaa purkautuu. Imatralla sijaitseva Vuoksi syntyi noin 6000 vuotta sitten maan kohoamisen seurauksena.

Aikaa kuluu vielä

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen on Saimaa Geoparkista innoissaan. Kun Etelä-Karjalalla ei ole mahdollista saada omaa kansallispuistoa eikä Unescon maailmanperintökohdetta, niin Saimaa Geopark on hänen mielestään valmis kokonaisuus.

– Saimaa Geopark on laaja, 50–60 kohdetta sisältävä kokonaisuus. Ne esittelevät alueita, joihin jääkausi on vaikuttanut.

Saimaan geologia on Hämäläisen mukaan kallioineen, Salpausselkineen, harjuineen ja saimaannorppineen erikoinen kokonaisuus. Erityisiä kohteita ovat esimerkiksi Vuoksi, Neitvuori, Huuhanranta, Lappeenrannan linnoitusniemi ja Satamosaari.

– Tarkoitus on keskittyä valmiisiin kohteisiin. Tämä ei ole mikään uusi luonnonsuojeluohjelma, kertoo Hämäläinen.

Kesäkuussa 2016 varmistui Saimaa geoparkin rahoitus, kun yhdeksän kuntaa päättivät lähteä siihen mukaan. Ensi talvena perustetaan yhdistys, joka ottaa hallinnon hoitaakseen.

– Tässä on UNESCOn kanssa kirjeenvaihtoa, ennen kuin asia on maalissa. Veikkaan, että elämme vuotta 2018 ennen kuin meillä on sertifikaattia ja voimme lähteä viemään Saimaa geoparkia toteutukseen asti, pohtii ympäristöpäällikö Arto Hämäläinen.