Kioski kuin silloin ennen – lipan alta löytyi jäätelömonttu ja elämän kestävä rakkaus

Keltainen puukioski on uhmannut aikaa ja säätä jo 60 vuotta pienessä maalaiskylässä, Janakkalan Leppäkoskella. Kioski oli lähes 25 vuotta kylmilläänkin, mutta kyläläiset eivät antaneet kioskinsa homehtua. Nyt kioski on herätetty henkiin – ainakin kesäpäivien ajaksi.

ilmiöt
Keltainen puukioski säteilee auringoinvalossa
Leppäkosken Woiman kioski on tuonut monille kesäasiakkaille mieleen menneet vuodet.Miki Wallenius / Yle

Janakkalan Leppäkosken Woiman kioski on kaunis lippakioski. Sen keltainen maali hohtaa kilpaa auringon kanssa ja valkoisiksi maalatut pielet paljastavat, että puisesta kioskista on pidetty hyvää huolta.

Woiman kioski valmistui talkoilla vuonna 1956. Sitä varten otettiin peräti 10 000 markan laina.

Jäätelöt pidettiin aluksi jäämontussa

Alkuun kioskissa ei ollut edes sähköjä, joten kioskin alle kaiverrettiin maamonttu.

Tuossa on muuten vielä lattiassa luukku, jonka alla on se jäätelömonttu

Tanja Peistola

– Tuossa on muuten vielä lattiassa luukku, jonka alla on se jäätelömonttu, kertoo kioskissa kesätöitä tekevä Tanja Peistola.

Siellä olivat jäihin pakattuina maidot ja jäätelöt.

Kioskin taival päättyi 1990, jolloin se laitettiin säppiin.

Kyläläiset eivät antaneet rakkaan kioskinsa lahota paikalleen. Se pidettiin hyvässä kunnossa kuin odottaen uutta huomista.

Kioskin perustamisen aikaan Leppäkosken kylä oli vilkas kylä, johon vaurautta toi tiilitehdas, saha ja mylly. Kioskilla tavattiin ja vaihdettiin kuulumiset.

Nyt noista ajoista muistuttaa enää Suomen kaunein tiilinen savupiippu.

Ruususen uni päättyi lähes 25 vuoden jälkeen

Kioskin hiljaiseloa kesti lähes 25 vuotta, kunnes kesällä 2015 kioski avattiin uudelleen.

Kaksi naista keskustelevat valoisalla terassilla
Tanja Peistola on kesätöissä Woiman kioskilla. Tavararoita tuo paikalle Anu Ruotanen (oik.).Miki Wallenius / Yle

Tälle kesälle vetovastuun otti yrittäjä Pasi Ruotanen.

Kioskia pyörittää Tanja Peistolan lisäksi Tiina Saarenpää. Ruotasen poika, lähes 4-vuotias Samu häärii kioskilla myös.

Pienestä kioskista löytyy tänä kesänä pari mikroaaltouunia, joilla lämmitetään isoja lihapiirakoita. Mökkimallisen jääkaappi-tiskipöytä -yhdistelmän päällä on vedenkeitin teetä varten ja kahvikeitin mokkasiepoille.

Sekä kunnon pakastin jäätelöille.

Joki voi tuoda vieraita vaikka Tampereelta

– Tässä käy paljon vanhempia ihmisiä, jotka ovat monet olleet aikoinaan tiilitehtaalla töissä tai jopa tässä kioskilla, Tanja Peistola kertoo.

Kioskista on tullut taas kylän kokoontumispaikka, jonka katetulle terassille keräydytään lukemaan ilmaiseksi päivän lehdet ja muistelemaan menneitä.

Muistamista auttaa kioskille lahjoitettu tuhti Leppäkosken kunniakkaasta historiasta koottu kirja.

Mutta piipahtaa kioskilla myös kylän lapsia, mökkiläisiä ja veneilijöitäkin.

Kioskin tuntumassa virtaa hiljalleen Puujoki, jonka rannassa on uimapaikka, mutta sitä pitkin voi myös seilata Vanajavedelle ja sieltä Tampereelle asti.

Elämän kestävä rakkaus roihahti kioskilta

Tunteikkaimman hetken Tanja Peistola koki kun kioskille tuli tänä kesänä vierailulle eläkkeellä oleva rouva, joka kertoi olleensa kioskin myyjättärenä joskus 1960-luvulla.

– Kioskilla kävi silloin asioilla myös nuori mies, joka oli kesätöissä tiilitehtaalla. Myyjäneiti oli katsellut, että kukas se on tämä kaunishiuksinen poika.

Heistä tuli pari. Pitkän avioliiton tuloksena tuli neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta.

– Yhä naimisissa oleva pariskunta kävi tässä tunnelmoimassa viime viikonloppuna.

Tuunatut pullat valttina

Woiman kioskin valikoima ei nykyisiin kioskeihin verrattuna ole yltäkylläinen. Puisilla hyllyillä on makeisia, limsoja ja sipsejä.

Myyjäneiti oli katsellut, että kukas se on tämä kaunishiuksinen poika

Tanja Peistola

– Eniten menee jäätelöä ja pullaa kahvin kanssa. Lapset ostavat mehuja, limsaa ja karkkia.

Woiman myyjättäret päivittävät kioskin Facebook-sivuja (siirryt toiseen palveluun) jatkuvasti. Useimmiten sinne päätyvät kuvat päivän pullatarjonnasta.

– Munkit tulevat tukusta, mutta pulla tehdään pullapohjasta, joten ne ovat melkein itse tehtyjä.

Pullia tuunataan eri tyyliin, joten samanlaisia ei ole tarjolla peräkkäisinä päivinä.

Vierestä menevälle vilkasliikenteiselle tielle ei ole tullut lupaa laittaa kioskin mainoskylttiä. Siitä ely-keskus on ollut tiukkana.

Toiveita on, että syksyllä Sääntö-Suomi karsii pykäläviidakkoaan piirun verran. Joten ehkä ensi kesänä kioski voi kertoa itsestään myös ohikulkijoille.

Kioskin kesä kestää elokuuhun

Moottoripyörällään Leppäkosken kioskille huristaa Matti Eskonen, joka oli lukenut lippakioskista lehdestä.

Lippalakkipäinen pikkupoikaja naismyyjä kioskin luukulla
Kohta 4-vuotias Samu Ruotanen (oik.) on innokas auttamaan Tanja Peistolaa kioskin askareissa.Miki Wallenius / Yle

– Olen Somerolta kotoisin. Siellä on myös tämä Rauli Badding Somerjoen kioski. Tämähän näyttää oikein hyvältä, ihastelee mies ja istahtaa terassille avovaimonsa sekä tyttärenpojan kanssa.

Pellillä päällystetyltä kioskitiskiltä singahtaa luukulle päin tilaus: kahvia ja päivän pulla.

Leppäkosken Woiman kioski aiotaan pitää auki ainakin elokuun alkupäiviin asti.