Neljä kysymystä TTIP:stä – Onko EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus mahdoton tehtävä?

Tänään perjantaina päättyy Yhdysvaltojen ja EU:n viimeisin TTIP-neuvottelukierros. Virallisena tavoitteena on edelleen saada sopimus kokoon tammikuun loppuun mennessä, mutta muun muassa Britannian tuleva EU-ero tuo neuvotteluihin uuden lisäkierteen.

talous
Kuvassa isot, punaiset ilmapallokirjaimet jotka muodostavat lyhenteen TTIP ja TTIP:tä vastustavia mielenosoittajia.
TTIP:n vastustajat ovat järjestäneet Brysselissä kuluvan viikon aikana useita mielenilmauksia.Olivier Hoslet / EPA

Tänään perjantaina päättyvän TTIP-neuvottelukierroksen piti olla ratkaiseva.

Yhdysvallat ja EU neuvottelevat TTIP:stä eli transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta kolmatta vuotta. Virallisena tavoitteena on yhä solmia sopimus presidentti Barack Obaman kauden loppuun mennessä.

Jos sopimus saadaan aikaan, syntyy sen myötä maailman suurin vapaakauppa-alue. Yhdysvalloissa ja EU:ssa asuu yhteensä noin 800 miljoonaa kuluttajaa.

1. Mikä neuvotteluiden tilanne on?

Vähintäänkin tiukka. Julkisesti EU ja Yhdysvallat kuitenkin vakuuttavat, että sopimus syntyy.

Jo EU-komission 13. neuvottelukierrokselta julkaisema raportti (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että neuvottelutahdin pitää kiihtyä selvästi, jotta sopimus syntyisi tavoiteaikataulussa eli presidentti Obaman kauden loppuun mennessä.

Eivätkä komission 14. neuvottelukierroksen julkistuksetkaan (siirryt toiseen palveluun) ole vielä lupaus sopimuksen syntymisestä seuraavan puolen vuoden aikana. Eivät, vaikka EU nosti yllätten pöydälle ehdotuksensa rahoituspalveluista (siirryt toiseen palveluun).

EU ei suostu niin sanottuun kevyeen versioon TTIP-sopimuksesta. Yhdysvalloissa TTIP:n etenemistä hidastaa ja mutkistaa Tyynenmeren alueen maiden TPP-sopimus (Trans-Pacific Partnership), jota kongressi ei ole vielä ratifioinut.

TTIP:n seuraamiseen keskittyneen saksalaisen verkkojulkaisun Correctivin (siirryt toiseen palveluun) toimittaja Justus von Daniels kertoo, että EU-lähteet ovat väläyttäneet vaihtoehtoa eräänlaisesta julistuksesta, jossa EU ja USA sanoisivat olevansa yksimielisiä valtaosasta pöydällä olevista asioista, mutta sopimuksen syntyminen jätettäisiin ensi vuodelle.

Toinen vaihtoehto on Danielsin mukaan se, että neuvotteluissa eteneminen siirtyy selvästi ensi vuoden lopulle.

Tuore ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi Porin Suomi-areenassa, että vaikka aikataulu venyisi, on sopimuksen valmiiksi saaminen tärkeää.

2. Vaikuttaako Britannian tuleva EU-ero eli Brexit TTIP-neuvotteluihin?

Ainakin jollain tapaa.

Useampi taho kiirehti pian Brexit-äänestyksen jälkeen toteamaan, että äänestystulos oli TTIP-sopimukselle viimeinen kuolinisku, koska EU keskittyisi nyt hoitamaan kauppasuhteet kuntoon Britannian kanssa ja toisaalta menettäisi Britannian myötä palasen neuvotteluasemansa mahdista.

Nimettömänä pysyttelevien EU-lähteiden mukaan Brexit ei vaikuttaisi neuvotteluihin, sillä Britannian tuore pääministeri Theresa May on sanonut, ettei maan EU-ero toteudu vielä tänä vuonna. Jos siis ajateltaisiin, että TTIP-sopimus saataisiin aikaan tämän vuoden aikana, ei Brexitillä tämän näkökannan mukaan olisi merkittävästi väliä neuvotteluiden kannalta.

3. Mistä asioista Yhdysvallat ja EU vääntävät kättä tiukimmin?

Isoimpia kiistakysymyksiä on muutamia ja ne ovat pysyneet samoina jo pidempään.

Yksi asia josta kiistellään, on EU:n nimisuojajärjestelmä eli se, että vain Champagnen alueella tuotetaan samppanjaa ja ettei mikä tahansa juusto ole fetajuustoa.

Eurooppalaiset autonvalmistajat hyötyisivät sääntelyn vähentämisestä, mutta siltäkään osin neuvottelut eivät ole, ainakaan EU:n julkaisemien papereiden perusteella, edenneet juuri lainkaan.

Yhdysvalloille kiperä kysymys ovat julkiset hankinnat eli esimerkiksi se, että eurooppalainen rakennusalan yritys voisi osallistua tarjouskilpailuun valtatien korjausurakasta.

Palvelukaupan markkinoiden avaaminen sekä investointisuojaan liittyvät kysymykset ovat myös tiukan väännön alla.

4. Onko TTIP-neuvotteluista kerrottu riittävästi ulospäin?

EU on petrannut tiedottamista, mutta on kokonaan toinen kysymys, onko tietoa silti tarpeeksi.

Ennen kuin nykyinen kauppakomissaari Cecilia Malmström otti neuvottelut haltuunsa, käytiin neuvotteluita suljetumpien ovien takana kuin nyt. Malmström itse sanoo, että hän on tehnyt kaikkensa avatakseen neuvotteluita. TTIP:n myönteisesti suhtautuvat ihmiset myös muistuttavat mielellään, että hyvin harvoja neuvotteluita käydään kokonaan avoimin ovin.

Yhdysvallat on pitänyt korttinsa piilossa tiukemmin.

Osin kyse on neuvottelukulttuurien erosta, osin siitä, että eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet komissiolta avoimutta. Ympäristöjärjestö Greenpeacen loppukeväästä julkaisemat paperit valaisivat hieman Yhdysvaltojen neuvottelukantoja, mutta eivät tuoneet esiin mitään yllättävää.

On totta, että komission verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun) löytyy TTIP:stä paljon tietoa.

Toisaalta salassa on pidetty esimerkiksi se, ketkä osallistuvat sopimusneuvotteluihin. Tosin TTIP:n keskittynyt Correctivin Justus von Daniels on kaivanut kollegansa kanssa osan heistä (siirryt toiseen palveluun) esiin.