Suomi on taiteilijaresidenssien luvattu maa – ne vetävät väkeä Australiaa myöten

Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna eniten taiteilijaresidenssejä. Ne vetävät satoja ulkomaisia taiteilijoita maahamme. Yksi heistä on australialainen Polly Stanton, joka äänittää Helsingissä Vallisaaren vedenalaista maailmaa.

taide
Polly Stanton istuu lammen rannalla.
Australialaistaiteilija Polly Stanton on äänittänyt Vallisaaressa siitä asti, kun se avattiin yleisölle toukokuussa.Katriina Laine / Yle

Näyttää kuin metsäkeiju olisi ongella. Polly Stanton istuu Vallisaaren pienen lammen rannalla ja heittää siimaa veteen. Sen päässä ei kuitenkaan ole koukkua vaan mikrofoni. Stanton äänittää lammen vedenalaista maailmaa.

– Joskus vesi ei kuulosta miltään, joskus se on hyvinkin aktiivinen. Nyt siellä vaikutti olevan kuplivaa liikettä, mikä oli hyvin kaunista, Stanton kuvailee.

Australialainen Stanton on tallentanut ääniä samoilla paikoilla lähes siitä asti, kun Helsingin edustan Vallisaari avattiin toukokuussa yleisölle.

Stantonin toi maahan Suomenlinnassa sijaitseva HIAP eli Helsingin kansainvälinen taiteilijaohjelma ja sen residenssi. Stantonin asemapaikka on Suomenlinna, jossa hän asuu ja työskentelee. Teoksensa sisällön eli äänet ja kuvamateriaalin hän hakee viereisestä Vallisaaresta.

hymyilevä nainen.
Australialainen video- ja äänitaiteilija Polly Stanton on kiinnostunut hylätyistä paikoista.Katriina Laine / Yle

Suomessa eniten residenssejä per asukas

Suomi pärjää hämmästyttävän hyvin kansainvälisessä residenssivertailussa. Tällä hetkellä kotimaassa on noin 50 residenssiä eli paikkaa, jotka tarjoavat taiteilijoille asuin- ja työtilan määräaikaiseen työskentelyyn.

– Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna eniten residenssejä koko maailmassa, kertoo suunnittelija Riikka Suomi-Chande Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiöstä.

Suomalaiset residenssit on myös noteerattu, sillä ne vetävät kiitettävästi ulkomaisia tekijöitä. Tänne tulee enemmän kansainvälisiä taiteilijoilta kuin mitä meiltä lähtee maailmalle.

– Karkeasti arvioiden noin 250 suomalaistaiteilijaa lähtee ulkomaisiin residensseihin vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomeen tuli noin 350 ulkomaista taiteilijaa, Suomi-Chande vertaa.

Eläintarhan huvila.
Myös keskellä Helsinkiä on residenssi, joka vetää ulkomaisia taiteilijoita. 1800-luvulla rakennetussa Eläintarhan huvilassa on sekä asuin- että työtiloja taiteilijoille.Antti Haanpää / Yle

Suomi kuulostaa erilaiselta kuin Australia

Polly Stanton on video- ja äänitaiteilija. Häntä kiinnostavat kartoittaminen ja paikkojen dokumentointi. Erityisen innostunut hän on hylätyistä tiloista, jotka ovat tavalla tai toisella muutoksen keskellä. Niinpä Vallisaaren avautuminen oli Stantonille onnenpotku.

– Kuulin siitä samana päivänä, kun saavuin. Se oli täydellinen sattuma.

Suomalainen maisema on paljon runollisempi ja tietyllä tapaa melodinen.

Polly Stanton

Stantonin työtapa vaatii kärsivällisyyttä. Hän saattaa vaeltaa kymmenenkin tuntia kerrallaan kamera tai äänitysvälineet mukanaan.

– Katson tilaa, kuvaan sitä. Kuuntelen ja äänitän ihmisen tekemiä rakennelmia, tunnelmia, vettä. Koetan saada tallennettua ympäristön äänimaiseman.

Paikoissa on eroja. Stantonin mielestä Suomi kuulostaa aivan toiselta kuin Australia.

– Ehdottomasti. Suomalainen maisema on paljon runollisempi ja tietyllä tapaa melodinen.

– Lintujen laulu ei lopu missään vaiheessa päivää. Suomi kuulostaa siis äärettömän kompleksiselta ja äänien kerrostamalta, Stanton väittää.

Residenssitaiteilija.
Polly Stantonin mielestä Suomi kuulostaa äärettömän kompleksiselta ja äänien kerrostamalta.Katriina Laine / Yle

Valo ja äänet vetävät puoleensa

Noin puolet suomalaisiin residensseihin saapuvista taiteilijoista tulee Euroopasta. Seuraavaksi eniten, eli 20 prosenttia tulee Pohjois-Amerikasta ja kolmanneksi eniten, 10 prosenttia, Aasiasta.

Mikä sai Polly Stantonin Suomeen? Ainakin kannustava ja avoin taidekenttä sekä vanha etärakkaus Pohjoismaita ja niiden kulttuurihistoriaa kohtaan.

– Valo, äänet, Stanton luettelee Suomen pluspuolia ja jatkaa:

– Monet suosikkiäänitaiteilijoistani ovat suomalaisia, kasvoin kuunnellen Sibeliusta. On ollut hyvin mielenkiintoista päästä kokemaan maisemat ja kulttuuri henkilökohtaisesti.

Kukka.
Australialaisesta Polly Stantonista on hämmästyttävää, että suomalaiset voivat mennä vapaasti Vallisaaren kaltaiseen paikkaan.Katriina Laine / Yle

Paikkojen skaala vaihtelee

Residenssi-ilmiö rantautui Suomeen 1990-luvun puolivälissä, ja erityisesti 2000-luvulla Suomeen on noussut kiihtyvällä tahdilla uusia residenssejä. Niitä on Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Toiminta on vuosien varrella ammattimaistunut.

Polly Stantonin asemapaikka ­– Helsingin HIAP – on esimerkki ison luokan residenssistä. Se on Pohjoismaiden suurin. Sillä on yhdeksän asuin- ja työtilaa Suomenlinnassa ja kolme Kaapelitehtaalla. Ne vetävät vuosittain noin sata taiteilijaa ja kuraattoria eri puolilta maailmaa.

Toinen iso tekijä on Saaren kartano Mynämäellä Varsinais-Suomessa. Paikkojen skaala on vaihteleva.

– Osa pystyy tarjoamaan taiteilijalle stipendin, asiantuntijapalveluita, kuraattorin. Toisissa taiteilija voi olla hyvinkin yksin, Riikka Suomi-Chande sanoo.

Eksoottisimmissa residensseissä on edistetty lasertaidetta. Yleisin laji on kuitenkin edelleen kuvataide. Esittävät taiteet ovat tosin nousussa.

Riikka Suomi-Chande.
– Kuvataide on perinteisesti vahvin, mutta tällä hetkellä nousussa ovat myös esittävien taiteiden residenssit, kertoo suunnittelija Riikka Suomi-Chande Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiöstä. Antti Haanpää / Yle

Jokamiehen oikeudet ovat eksoottinen asia

Stanton on kokenut residenssikettu. Edellisellä kerralla hän oli Islannissa. Stantonille, kuten monelle muulle nykytaiteilijalle, residenssityöskentely on tärkeätä. Se poikkeaa arkielämästä, sen paineista ja tutuista kokemuksista.

– Kun on ympäristössä, joka on niin erilainen kuin kotona, asioita katsoo ja kuuntelee eri tavalla, Stanton perustelee.

Vieraassa maassa ollaan pakostakin todellisessa kulttuurivaihdossa.

Kun on ympäristössä, joka on niin erilainen kuin kotona, asioita katsoo ja kuuntelee eri tavalla.

Polly Stanton

Suomessa Stantonia on ihmetyttänyt meikäläinen suhde julkiseen tilaan.

– Teillä tuntuu olevan siihen eräänlainen omistajuuden tunne, te käytätte sitä ja liikutte siellä vapaasti. Se, että voitte mennä Vallisaaren kaltaiseen paikkaan, on minusta hämmästyttävää.

Polly Stantonin tekemä Vallisaaren audiovisuaalinen kartta päätyy lopulta näyttelyyn tai festivaaleille jonnekin päin maailmaa.