Altistuvatko lapsesi syöpää aiheuttavalle radonille? Julkisten tilojen radonpitoisuudet hämärän peitossa

Julkisten rakennusten radonarvoja ei seurata kattavasti edes riskialueilla. Esimerkiksi päiväkodeille suunnatussa selvityksessä paljastui useita hälyttävän korkeita arvoja. Säteilyturvakeskus toivookin tarkempaa seurantaa ja raportointivelvollisuutta.

terveys
Radonpurkki
Yle

Radonmittauksia on tehty jo vuosikymmeniä pientaloissa ja asunnoissa, mutta työpaikat, päiväkodit, koulut ja julkiset tilat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

– Riskikunnat ja soraharjualueet on kartoitettu melko hyvin, mutta muuten esimerkiksi vanhat rakennukset ovat kysymysmerkki, kertoo työsuojelutarkastaja Tuomo Korhonen aluehallintovirastosta.

Radon on maaperästä löytyvä väritön, hajuton ja mauton kaasu, jolle altistuminen aiheuttaa säteilyturvakeskus STUKin mukaan Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa.

Radonongelmat ovat keskittyneet Etelä-Suomessa alueelle, joka ulottuu Etelä-Karjalasta Pirkanmaalle. Myös Lapissa on radonriskialueita. Asuinseutusi radonriskin voit tarkistaa STUKin kartasta (siirryt toiseen palveluun).

Mittaukset ovat pakollisia työpaikoilla, jos alueen pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään kymmenen prosenttia ylittää arvon 400 becquerelia kuutiometrissä.

STUK: Julkisten tilojen radonpitoisuudet selvitettävä

Riskialueilla sijaitsevien julkisten tilojen radonpitoisuuksien mittaaminen on toiminnanharjoittajan vastuulla.

Säteilyturvakeskukselle ilmoitetaan kuitenkin vain yli 400 becquerelin rajan ylittävistä tuloksista. Tästä syystä STUKissa ei tiedetä, kuinka monessa julkisessa rakennuksessa mittaukset on jätetty kokonaan tekemättä ja kuinka monessa mittaustulos on jäänyt raja-arvon alle.

STUKin toiveissa on, että vuoden 2018 alussa tulevaan säteilylain uudistukseen saataisiin vaatimus siitä, että kaikki mittaukset olisi raportoitava – ylittyi raja-arvo tai ei. Näin mittauksista luistavat jäisivät kiinni.

– Miten raportointi käytännössä toteutettaisiin, se vaatii vielä selvittämistä, toteaa STUKin radon- ja terveyslaboratorion johtaja, Päivi Kurttio.

Lapsia pitäisi suojella paremmin radonilta

STUK haluaa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että työpaikkojen radonpitoisuuksien selvittäminen on työnantajan vastuulla.

– Kuntien ja valtion tulisi mitata enemmän julkisia tiloja, jotta sekä työntekijät että usein erityisen herkkä osa väestöä, kuten lapset ja sairaat voisivat olla näissä tiloissa turvallisesti, muistuttaa Kurttio.

Säteilyturvakeskus STUK kutsui pari vuotta sitten 61 riskialueilla sijaitsevan kunnan päiväkodit mittaamaan sisäilman radonpitoisuuden. Mittaukset tehtiin liki500 päiväkodissa (siirryt toiseen palveluun).

Vanhat rakennukset ovat kysymysmerkki.

Tuomo Korhonen

Mittaustulokset julkistettiin viime vuoden lopulla. Keskimääräinen radonpitoisuus tutkituissa päiväkodeissa oli 81 becquerelia kuutiometrissä. Yhteensä 17 päiväkodissa eli neljässä prosentissa tutkituista päiväkodeista pitoisuus oli yli 400 becquereliä kuutiossa.

– 400 becquerelia kuutiometrissä on raja, jonka ylittyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin ja tämä koskee sekä vanhoja asuintiloja että tiloja, joissa oleskellaan väliaikaisesti. Esimerkiksi uusissa rakennuksissa, asuintiloissa lähdetään siitä, että arvo ei ylitä 200 becquereliä kuutiometrissä, sanoo Kurttio.

Raja-arvon ylittäneissä päiväkodeissa tehtiin uusintamittauksia tai ryhdyttiin suoraan toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi.

Radon ei nouse otsikoihin edes ongelma-alueilla

Terveysviranomaiset yllättyivät siitä, että päiväkotien radonmittausten tuloksista ei ole syntynyt julkista keskustelua.

Esimerkiksi Lahden seutu nousi selkeästi esille ongelma-alueiden päiväkotien radonmittauksissa. Lahdessa vajaassa kymmenessä prosentissa mittauksissa olleista päiväkodeista löytyi 400 becquerelin rajan ylittäviä tuloksia.

Lahden seudun ennätys meni kuitenkin Hollolaan, jossa Paimelan päiväkodissa mitattiin huima, liki 2 500 becquerelin pitoisuus. Tämäkään ei herättänyt yleisön kiinnostusta.

Vanhempia huolestuttavat enemmän muut sisäilman haitalliset tekijät.

Silja Mäkelä

– Vanhempia huolestuttavat enemmän muut sisäilman haitalliset tekijät, pohtii Ympäristöterveyskeskuksen johtaja Silja Mäkelä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.

– Se ei jostain syystä kiinnosta, ei mediaa eikä vanhempiakaan. Noin puolet suomalaisten säteilyaltistuksesta tulee sisäilman radonista. Siihen ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota, vaan moniin pienempiin altistuslähteisiin, sanoo Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.