Navetasta tehtiin teatteri Savonlinnan Muhasaaressa – avajaisnäytöksessä kalevalaista erotiikkaa

Vanha navetta on muuttunut teatteriksi Savonlinnan Muhasaaressa. Näyttelijäpariskunta Matti Muhonen ja Kira Boesen-Muhonen varusti noin 80-paikkaisen teatterisalin navettansa ylisille. Teatteria pyörittää teatteriammattilaisten perustama yhdistys. Näytöksiä on tänä kesänä kaksitoista ja vierailijoina hyvinkin nimekkäitä esiintyjiä.

navetat
Kira Boesen-Muhonen ja Matti Muhonen oman teatterinsa ovella Savonlinnan Muhasaaressa.
Paavo Koponen / Yle

Muhasaaren Teatteri sai alkunsa kun Matti Muhonen ja Kira Boesen-Muhonen hankkivat perheen kodiksi vanhan maatilan rakennukset Muhasaaresta. Heti alkoi mieltä vaivata se, kuinka vanhaa navettaa voisi käyttää.

– Neljä vuotta on fiilistelty tämän paikan käyttöönottoa. Viime tammikuussa sitten perustettiin Muhasaaren Teatteri ry viiden muun teatteriammattilaisen kanssa, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kira Boesen-Muhonen.

– Isoin homma tässä oli tyhjentäminen. Ylisillä oli heinää ja kaikkea tavaraa, mitä maatilalle oli kertynyt, puimakonetta myöten. Mutta isoimmalta hommalta tuntui lupien hankkiminen. Asioiden pitää olla kunnossa, jos tänne yhdenkään pääsylipun aikoo myydä. Esimerkiksi hätäpoistumistien rakentaminen oli aikamoinen possakka. Mutta hyväksi se byrokratia vain oli, koska kysymys on turvallisuudesta, kertoo Matti Muhonen.

Räväkkä alku sensuroiduilla kansanrunoilla

Kesän aikana Muhasaaren Teatterissa esitetään kahdeksaa eri tuotantoa. Esityksiä on yhteensä kaksitoista. Ohjelmassa on komediaa, runoa, nukketeatteria ja stand-uppia. Nimekkäitä vierailijoita ovat muun muassa Heidi Herala, Eija Vilpas ja Tiia Louste.

– Lauantaina 16.7. avataan paikka teoksella, jossa on kaksi näyttelijää ja muusikko: Tupa ryski parret paukkui - Suomen kansan rivot runot. Siinähän sitten kuullaan näitä Kalevalasta sensuroituja rivoja runoja kauniisti poskia kuumottaen esitettynä, kertoo Kira Boesen-Muhonen.

– Paitsi että lausutut ja lauletut runot ovat rivoja, ne ovat myös kauniita. Ne on kerätty 1800-luvulla ja pidetty visusti arkistojen kätköissä. Hyvin luonteva on ollut Suomen kansan suhtautuminen sukupuolielämään. Runot ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle tuhat tai kaksikin tuhatta vuotta. ”Ei ole pillu pahoista tehty”, merkitsi Elias Lönnrotkin muistiin vuonna 1828 ja hienoa oli hänen käsinkirjoitettuja muistiinpanojaan arkistossa tutkia, kertoo näyttelijä Pinja Hahtola.