”Tämä taide lähtee kansasta” – Suomi on katettu kesäteattereilla

Kesäteatterit on ilmiö suomalaisten suven vietossa. Harrastajateatteriliitosta arvioidaan, että tänäkin kesänä maassamme pyörii yli 300 kesäteatteria. Tämä taide lähtee kansasta, Suomessa kun ei ole hoviteatteriperinteitä, huomauttaa toiminnanjohtaja Merja Laaksovirta. Ylivallin Fällyteatterin näytelmistä voi löytää itsensä tai vaikka naapurin.

kulttuuri
Kesäteatteriyleisöä Ylivallin Fällyteatterissa.
Uudet komediatekstit vetävät yleisöä Ylivallin Fällyteatteriin.Päivi Rautanen / Yle

Jalasjärvellä Ylivallin Fällyteatteri on toiminut yli 20 vuotta. Näytelmiä on tehty seurantalon näyttämölle ja vuosia myös katetulle pihanäyttämölle. Yleisöä virtaa paikalle pitkin maakuntaa.

– On se mahtavaa, kun he tulevat tänne takahikiälle tuolta pitkin maakuntaa meitä katsomaan. Haluan ajatella, että meillä on hyvä maine, sanoo Fällyteatterin käsikirjoittaja Suvi Valkama.

Fällyteatteri – kuten kesäteatterit yleensäkin – tiedetään tunnelmasta, joka nousee esityksen aikana kattoon.

– Mun mielestä se näkyy ja kuuluu yleisöön asti, että teemme tätä juttua aivan itse, ihan kaikki alusta lähtien pikku kätösillämme. Kun meillä itsellä on hauskaa, niin kyllä sitten yleisölläkin pakkaa olemaan hauskaa, Suvi Valkama tuumaa.

Rajariita naapurin kanssa ajaa Fällyteatterin Sipen (Pia Sillanterä) ja Salen (Jesse Koski) öisiin seikkailuihin.
Rajariita naapurin kanssa ajaa Fällyteatterin Sipen (Pia Sillanterä) ja Salen (Jesse Koski) öisiin seikkailuihin.Päivi Rautanen / Yle

Kesäteatterin kasvatti

Suvi Valkama on Fällyteatterin käsikirjoittaja ja ohjaajakin. Tosin Suvi sanoo ryhmän ohjaavan itse itseään. Hän on kirjoittanut ryhmän näytelmät viimeisen kymmenen vuoden ajan.

– Olen kasvanut tähän teatteriin. Äiti on ollut perustamisesta saakka mukana, samoin sedän vaimo Marja Seppälä. Nytkin täällä häärii erilaisissa tehtävissä koko perhe: isä, setä ja siskokin.

– On ollut helppo tehdä tutuille ihmisille roolit, kun tietää, millaisia he ovat. Meillä on ollut ihan älyttömän hyvä porukka joka kerta. Tämä porukka tekee tätä juttua täydestä sydämestään ja täydellä antaumuksella. He sitoutuvat. Olen tosi, tosi tyytyväinen, Suvi Valkama hehkuttaa.

”Kelan täti” kirjoittaa itse

Suvi Valkama ei kirjoita ammatikseen vaan harrastuksekseen. Elantoa hän hankkii Kelan virkailijana, ”Kelan tätinä”, niin kuin hän itse kuvaa. Mikä innosti kirjoittamaan?

Suvi Valkama
Käsikirjoittaja Suvi Valkama. Päivi Rautanen

– Alun perin kirjoittaminen lähti siitä, että halusimme tehdä lastennäytelmän, sellaisen peikko- tai röllinäytelmän. Kysyimme asiaa Allu Tuppuraiselta ja hän vastasi, että ”Tehkää itse!” Niin sitten tehtiin ja siitä asti on tehty näytelmätekstit itse. Uskon, että se houkuttaa myös yleisöä, kun tekstit ovat aina tuoreita, Suvi Valkama pohtii.

Havainnot tallentuvat teksteiksi

Ylivallilaisten oma näytelmänikkari kirjoittaa komediaa. Se uppoaa yleisöön. Aiheet ja sattumukset hän ammentaa oman perheensä elosta, sukulaisista ja ystävistä sekä vilkuilemalla ympärilleen.

– Kaikki mitä kuulen ja näen, rekisteröidään, Suvi Valkama nauraa.

– Omaa miestäni seuraamalla taitaa tulla ne parhaat naurut. Näytelmäteksteihin on ympätty vuotavat katot ja kaikki mahdolliset. Kyllä niistä hyvät komediat saa aikaan.

Suvi Valkama ei yhtään arkaile laittaa käsikirjoituksiinsa tosielämän sattumuksia omasta tai muiden elosta.

– Kyllä mä uskallan, koska tekstien tapahtumat voivat sattua kenelle vaan. Jollakin muullakin voi olla vuotava katto tai vaatekaappia pitää vähän ”tyrijätä”. Jokainen pystyy löytämään itsensä tekstistä ja nauramaan itselleen tai sitten vaikka naapurille tai ystävälle.

Kuluvaksi kesäksi Suvi Valkama on kirjoittanut Fällyteatterille komedian Rakkaat naapurit.

– Mulla itsellä on tosi rakkaat naapurit, mutta olen kuullut, että toisenlaisiakin on, Suvi iskee silmää.

– Tähänkin näytelmään olen kirjoittanut tosielämästä mieleen jäänyttä rajariitaa.

Pesäpallomailalle riittää käyttöä Fällyteatterin Rakkaat naapurit -näytelmässä. Tässä Ensio (Martti Palomäki) ja Torsti (Janne Haanpää) lähdössä pallottelemaan.
Pesäpallomailalle riittää käyttöä Fällyteatterin Rakkaat naapurit -näytelmässä. Tässä Ensio (Martti Palomäki) ja Torsti (Janne Haanpää) lähdössä pallottelemaan.Päivi Rautanen / Yle

Satoi tai paistoi – kesäteatteriin!

Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Merja Laaksovirta kävi kesäteatterissa viimeksi noin viikko sitten.

– Vierailin Pohjois-Karjalassa Juuan kunnassa Vuokko-nimisessä kylässä. Kylä on hyvin aktiivinen ja Vuokonjärven kesäteatterilla on siellä 30 vuoden perinteet. Ihmisiä tuli teatteriin laajalta alueelta ja voi sitä iloa ja riemua, Merja Laaksovirta kuvaa kokemuksiaan.

Merja Laaksovirta sanoo, että Suomi on katettu kesäteattereilla. Ilmiö pysyy vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, satoi tai paistoi.

– Etelä-Suomi on aivan täynnä kesäteattereita, samoin Keski-Suomi. Hämmästyin miten paljon niitä löytyy myös idästä. Pohjalaiset ovat varmasti näytelleet toista sataa vuotta. Lapissa kesäteattereita on harvemmassa kuin muualla Suomessa, mutta kyllä Kittilässäkin tietääkseni näytellään.

Suomessa ei ole hoviteatterin perinteitä

Merja Laaksovirta arvioi, että Suomessa pyörii yli 300 kesäteatteria – pääasiassa harrastajavoimin.

– Ammattilaisten osuus on hyvin pieni, mutta lukemattomissa harrastajien kesäteattereissa on palkattu ammattilainen ohjaajaksi, ja tällä on teatterialalle selvä työllistävä vaikutus, Merja Laaksovirta huomauttaa.

Voi vain kysyä, mitä harrastus merkitsee elämänlaadulle silloin, kun muilta elämisen ehdoilta pohja pettää.

Merja Laaksovirta, toiminnanjohtaja

Se miksi suomalainen kesäteatteri nojaa harrastajiin, sille on oma syynsä.

– Suomen teatteritaide on kansasta lähtöisin. Meillä ei ole koskaan ollut hoviteatterin traditiota. Näin ollen ammattilaisten ja harrastajien molemminpuolinen kunnioitus, avunanto ja yhteistyö ovat aina toimineet hyvin, Merja Laaksovirta sanoo.

– Juha Hurme on tästä loistava esimerkki. Huipputaiteilija, joka aina muistaa korostaa, että hän saa hyvin paljon suomalaisilta ihmisiltä, kun hän tapaa heitä kentällä ja tekee heidän kanssaan työtä.

Sipe (Pia Sillanterä) tietää, kuinka aikamiespojat Jartsa (Jukka Saarinen) ja Torsti (Janne Haanpää) viekoitellaan.
Sipe (Pia Sillanterä) tietää, kuinka aikamiespojat Jartsa (Jukka Saarinen) ja Torsti (Janne Haanpää) viekoitellaan.Päivi Rautanen / Yle

Yhteiskunnallisesti merkittävä

Merja Laaksovirta nostaa kesäteatterit suomalaiseksi ilmiöksi, jolla on suurta yhteiskunnallista vaikutusta.

– Se yhdistää lapsesta vaariin. Ryhmissä on mukana monen sukupolven edustajia kaikista yhteiskuntaluokista. Miten hienon kasvuympäristön se tarjoaa lapsille ja nuorille, kun on tällainen yhteisö, missä saa toteuttaa itseään. Siellä oppii ymmärtämään ihmistä ja ihmisen motiiveja erilaisissa tilanteissa. Kesäteatteri on sellainen tutkimusretki.

Uskon, että tämä harrastus vähentää terveyskeskuskäyntejä sekä lisää hyvinvointia ja elämänlaatua.

Merja Laaksovirta, toiminnanjohtaja

Merja Laaksovirta nostaa esiin Turun seudulla toimivan työttömien harrastajateatteriryhmän.

– Voi vain kysyä, mitä harrastus merkitsee elämänlaadulle silloin, kun muilta elämisen ehdoilta pohja pettää.

– Ja mitä tämä merkitsee vanhemmalle ihmiselle, kun on sosiaalinen yhteisö mihin mennä! Ei syrjäydy, eikä ole yksinäinen. Muistin pitää pelata, koska kivalla tavalla tulee vaatineeksi itseltään asioita. Uskon, että tämä harrastus vähentää terveyskeskuskäyntejä sekä lisää hyvinvointia ja elämänlaatua.

Merja Laaksovirta nostaa ”hyötyjien listalle” luonnollisesti myös yleisön.

– Yleensä kesäteatteri tarjoaa hauskan, harmittoman ja mukavan tuokion – ehkä sitä hyttysenpistoa lukuunottamatta. Esitys voi nostaa kyyneleenkin silmäkulmaan tai naurun huulille, Merja Laaksovirta ynnää kesäteatterin antia.