1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Taajuushuutokauppa tulee taas – "Viimeksi oli joitain ongelmia"

Viestintävirasto järjestää vuoden 2016 lopussa huutokaupan 700 megahertsin taajuusalueen kaupallisista toimiluvista. Vastaavaa menettelyä käytettiin vuonna 2013, kun 800 megahertsin toimiluvista päätettiin.

talous
Serverisalissa likkuu dataa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Aikaisemmin tv-kanavien lähetyksiin käytetty 700 megahertsin taajuusalue vapautuu nyt teleoperaattorien käyttöön. Uudet toimiluvat jaetaan huutokauppamenettelyllä.

Kyseessä ei ole uusi menettely. Toimiluvat 800 megahertsin taajuusalueelle myytiin huutokaupassa syksyllä 2013 noin 108 miljoonan euron yhteishintaan. Tuolloin toimilupia itselleen voittivat DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj. Esimerkiksi DNA maksoi toimiluvistaan noin 33,5 miljoonaa euroa ja Elisa noin 33,3 miljoonaa euroa.

Liikenneneuvos Risto Murto liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo huutokaupan minimihintojen määräytyvän pitkälti kahden tekijän kautta.

– Tietenkin vaakakupissa on myös fiskaalisia tekijöitä eli yleisnäkemys siitä, kuinka paljon valtio voi saada. Toisaalta vaikuttaa myös se, miten hinnat määräytyvät kuluttajille operaattorien kautta, Murto kertoo.

Suomessa verkkoyhteyksien hinnat ovat Murron mukaan kehittyneet maltillisesti, kun huomioidaan hintakehitys globaalilla tasolla.

– En usko, että yhdenkään toimijan poliittisena intressinä on lähteä tätä asiaa merkittävissä määrin muuttamaan, Murto arvioi.

Kauneuskilpailumalli sopii operattoreille

DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen pitää huutokauppamenettelyä periaatteessa toimivana ratkaisumallina.

– Huutokaupparatkaisussa ei sinällään ole mitään vikaa. Tällainen kauneuskilpailumalli sopii meille vallan mainiosti, Leinonen kommentoi.

Leinosen mukaan tulevan taajuushuutokaupan mekanismit ja säännöt vaikuttavat sinänsä hyviltä.

– Edellisen 800 megahertsin huutokaupan mekanismeissa oli joitain ongelmia, mutta nyt 700 megahertsin kohdalla valmistelut on käsittääkseni tehty niin, etteivät hinnat voi pomppia jatkuvasti ylös tai alas, Leinonen kertoo.

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila on Leinosen kanssa samoilla linjoilla.

– Nämä huutokauppasäännöt on laadittu pääsääntöisesti hyvin. Kokemukseni mukaan alan toimijoiden edustajia on kuultu ja heidän näkemyksensä on otettu huomioon, Mattila sanoo.

Venäjän televisio haittaa liiketoimintaa

Toimilupien minimihinnaksi kaavaillaan 90 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2013 huutokaupassa oli 100 miljoonaa.

Jukka Leinonen on seurannut muun muassa Ranskan ja Saksan toimilupien kehittymistä. Molemmissa maissa on Suomen tavoin hyödynnetty huutokauppamenettelyä toimilupien jakamisessa.

– Saksassa ja Ranskassa huutokauppojen lopputulema oli se, että 700 megahertsin taajuusalueen toimiluvat myytiin noin kolmanneksella siitä hinnasta, jolla 800 megahertsin toimiluvat myytiin. Meidän viestimme on se, että tämä voisi olla Suomenkin kannalta sopiva hintataso, Leinonen sanoo.

Suomessa mobiililverkkojen hinnat ovat olleet hieman alemmalla tasolla kuin Keski-Euroopassa. Se on mahdollistanut teleoperaattorien investoimisen toimivien verkkojen rakentamiseen.

Voivatko toimilupien hinnat kasvaa niin korkeiksi, että siitä aiheutuu haittaa verkkojen toimivuudelle?

– Jos taajuusalueen hinnat nousevat huomattavan korkealle, verkkojen rakentamiseen ei välttämättä pystytä panostamaan niin hyvin. Silloin verkkoyhteyksissä voi ilmetä esimerkiksi hitautta. Suomessa tämä balanssi on kuitenkin toiminut yleensä erittäin hyvin, Leinonen sanoo.

Veli-Matti Mattilan mukaan oma lukunsa on se, että Venäjällä 700 megahertsin taajuusaluetta käytetään edelleen televisiolähetyksissä.

– Se, että Venäjällä televisiossa käytetään tätä taajuusaluetta, häiritsee liiketoimintaa. Voi sanoa, että täysipainoinen liiketoiminta voi alkaa vasta, kun Venäjän televisio luopuu 700 megahertsin taajuusalueen käytöstä, Mattila kommentoi.

Lue seuraavaksi