Koulu vuonna 2040? ”Kielten ja vuosilukujen opiskelusta tulee turhaa”

SuomiAreenassa visioitiin tulevaisuuden koulua, jossa opitaan vuosilukujen sijaan ihmettelemään. Presidentti Tarja Halosen mielestä historian hahmottamisella ja käytännön tiedoilla on tulevaisuudessakin paikkansa oppimisessa.

Kotimaa
Liitutaulu
Tapio Rissanen / Yle

Kielten oppiminen on vuonna 2040 samanlainen taito kuin tulen tekeminen luonnossa nykyisin, väitti oppimispelejä kehittävän yrityksen toimitusjohtaja ja filosofi Lauri Järvilehto Porin SuomiAreenassa järjestetyssä keskustelussa perjantaina.

– Se on nastaa jos sen osaa ja sillä voi vähän brassailla kavereille, mutta tosiasiassa meillä on kaikilla nappikuuloke korvassa, joka kääntää reaaliaikaisesti minkä tahansa maailman kielen toiseen. Tällaista teknologiaa on jo olemassa, Järvilehto sanoi.

Kielet eivät ole ainoita aineita, jotka ovat Järvilehdon visiossa karsittavien listalla. Oppiaineista kokonaisuudessaan tulee Järvilehdon mukaan tarpeettomia.

– Vuonna 2040 ei opita substanssia, biologiaa, maantietoa ja niin edelleen. Se johtuu siitä, että tulevaisuudessa me pystymme hyödyntämään tietoverkoista löytyvää tietoa saumattomasti.

Kouluissa opetetaan ihmettelyä

Nykyinen tilanne, jossa valtava määrä tietoa löytyy mukana kulkevasta älypuhelimesta, on Järvilehdon mukaan vasta alkua. Tulevaisuudessa suomalaiskoulujen oppilaat oppisivatkin ennen kaikkea ihmettelemään.

– Me emme tarvitse vuosilukuja tai muuta, mitä koulussa päntätään. Todellisessa elämässä ratkaisevat ihan muut taidot. Vuonna 2040 koulussa ei opita pänttäämistä vaan sitä, miten tietoja ja taitoja arvioidaan.

Keskusteluun osallistunut presidentti Tarja Halonen ei ollut valmis kuoppaamaan vuosilukujen opiskelua turhana.

– Se helpottaa hahmottamaan maailmaa, kun erottaa milloin oli jatkosota ja milloin nuijasota. Sama koskee näitä käytännön tietoja, Halonen sanoi.