Bangladesh toteutti valtavan tavoitteen: enää prosentti väestöstä ilman käymälää

Vaikka viranomaisten luku ehkä olisikin hivenen yläkanttiin, Bangladeshissa on syytä juhlaan. Käymälöiden puutteen aiheuttama huono hygienia on maailmassa suuri syy pikkulasten kuolleisuuteen.

Ulkomaat
Kivetty joenpiennar ja savitalojen seiniä. Kadulla kävelee lannevaatteeseen pukeutunut poika, joen rannalla vuohi katselee veteen.
Bangladeshilaisen Charbaran kylän elämää.Abir Abdullah / EPA

Bangladesh kertoo saaneensa suurvoiton isosta kansanterveydellisestä ongelmasta: enää yksi prosentti 166-miljoonaisesta kansasta on ilman käymälää. Muutos runsaassa vuosikymmenessä on ollut valtava, sillä vielä vuonna 2003 tarpeensa teki taivasalle 43 prosenttia bangladeshilaisista.

Ympäristöön ulostaminen levittää ripulin lisäksi muun muassa sisäloisia. Maailman terveysjärjestö WHO (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että maailmassa kuolee joka päivä tuhat lasta hygieniasyistä – ennen muuta ripuliin, joka olisi estettävissä.

Vatsataudit ovat paitsi yksilöille ikäviä ja vaarallisia, niin myös kansantaloudelle selväksi menetykseksi. WHO laskee, että jokainen puhtaaseen veteen ja kunnon viemäröintiin satsattu euro tuottaa itsensä takaisin 4,3-kertaisesti.

Pimeä pensaikko on vessaksi turvaton

Käymälöiden rakentamisessa ja hygieniatietouden levittämisessä ovat Bangladeshissa auttaneet valtion miljoonasatsausten lisäksi kyläneuvostot ja hyväntekeväisyysjärjestöt.

Jo kymmenellä eurolla voi saada sementtisen peruskäymälän.

Vesi- ja viemäröintikysymyksiin keskittynyt suuri kansainvälinen Brac-järjestö (siirryt toiseen palveluun) aloitti projektinsa kymmenen vuotta sitten. Brac ei ole vielä tehnyt kattavaa tutkimusta tuloksista, mutta järjestön johtajan Akramul Islamin mukaan muun muassa ripuli on vähentynyt selvästi.

Valistuksella on ollut suuri merkitys, sillä maaseudun asukkaat – etenkin miehet – ovat usein tyytyväisiä luonnon suureen käymälään eivätkä valistamatta tiedä, miten suurta vaaraa saastuminen aiheuttaa. Kun ulkona ulostavien joukko on suuri, myös jätösten määrät ovat isoja.

Naisille käymälän puute on usein myös henkilökohtainen uhka. Monet odottavat yksityisyyden vuoksi pimeän tuloa, ennen kuin lähtevät tarpeilleen pensaikkoon, mutta pimeässä liikkuvat myös raiskaajat ja muut pahantekijät.

Lapset värvättiin valistajiksi

Bormin kylässä vuonna 2008 käymälöitä olivat kylää ympäröivät metsät, kunnes kyläneuvosto otti lapset mukaan kampanjointiin.

– Annoimme koululaisille pillejä, joilla he puhalsivat huomautuksia aikuisille. Se toimi loistavasti, kertoo kyläneuvoston johtaja Mohammed Badal Sarker.

Kampanjaa käytiin myös iskulauseilla, muun muassa sellaisella, että tytär ei kelpaa kenellekään puolisoksi, jos kotona ei ole käymälää.

Kampanja innosti myös perustamaan pienyrityksiä, jotka myyvät elementtejä halpojen käymälöiden pystyttämiseksi. Jo kymmenellä eurolla voi saada sementtisen peruskäymälän.

– Tänään koko kylässä ei ole ainuttakaan käymälätöntä kotia, Sarker sanoo.

Täyttyvät käymälät ovat seuraava ongelma

Brac tutkii laboratoriossa ja vihannes- ja riisipelloilla, miten ihmisten jätöksistä tehtäisiin turvallista lannoitetta.

Bangladeshin naapurimaassa Intiassa on käytetty kolmessa vuosikymmenessä peräti 2,7 miljardia euroa viemäröintiohjelmiin, mutta tulos ei ole ollut lähelläkään Bangladeshin luokkaa. Hallitus on nostanut asian päätavoittensa joukkoon.

Bangladeshissakin taistelu kuitenkin jatkuu, kun osavoittoa on juhlittu, sillä käymälöistä jätöksien ei pidä päätyä käsittelemättöminä mihin tahansa. Pelloillakaan ulosteet eivät ole pelkkää lannoitetta, vaan voivat käsittelemättöminä saastuttaa kasvit ja levittää edelleen tauteja myös ihmisiin.

Bracilla on tätäkin ongelmaa varten ohjelma, Wash. Siinä tutkitaan laboratoriossa ja seitsemän eril ilmastoalueen vihannes- ja riisipelloilla, miten ihmisten jätöksistä parhaiten tehtäisiin orgaanista lannoitetta, joka täyttää sekä Bangladeshin terveysviranomaisten että WHO:n laatuvaatimukset.

Yhdestä edullisesta keinosta Brac jo valistaa: käymälän kemiallisia käsittelyaineita ei tarvita, jos jätökset saavat kuivua peitetyssä kuopassa vuoden ajan. Silloin ne muuttuvat hajuttomaksi ja turvalliseksi lannoitteeksi, Brac neuvoo.

Lähteet: AP, Yle Uutiset