Neulefestareilla on lämmintä, pehmeää ja värikästä – tuoksuna puhdas villa

Jyväskylässä vietetään Suomen ensimmäisiä Neulefestareita. Viikonlopun mittaiseen tapahtumaan odotetaan osallistuvan jopa tuhat innokasta neulojaa. Neulominen on ikivanha taito, mutta nykyään harrastusta värittävät uudet sävyt – kansainvälisyys ja sosiaalinen media.

Kotimaa
Neulefestareiden neulekulkue Kirkkopuistossa.
Yle / Simo Pitkänen

Neulepuseroita, -takkeja, huiveja, villasukkia, pipoja... Puikot viuhuvat Jyväskylässä koko viikonlopun, kun kaupungissa vietetään Suomen ensimmäisiä Neulefestareita.

Puikot eivät olleet aloillaan edes neulekulkueessa, joka marssi Toivolan Vanhalta Pihalta käveykadulle eilen perjantaina.

Lankakauppa Titityyn yrittäjä, festivaalin järjestäjä Tiina Huhtaniemi.
Yrittäjä Tiina Huhtaniemi neulekulkueen kärjessä.Yle / Simo Pitkänen

– Osa neuloo tarpeeseen, sitten semmonen aktiivinen hardcore-neuloja tekee monenlaisia vaikeampia juttuja. Osalle lanka on se juttu, eikä niinkään malli, halutaan todella laadukkaita materiaaleja. Ihmiset neulovat monenlaisista tarpeista, intohimoista ja haluista käsin, tiivistää lankakauppa Titityyn yrittäjä Tiina Huhtaniemi, jonka käsialaa Neulefestarit ovat.

Punainen lanka, värikäs lanka

Kulkueen naiset – olipa mukana pari miestäkin – erottuivat katukuvasta värikkäällä pukeutumisellaan. Neuleharrastuksen ytimessä ovatkin langat; pehmeät tai karkeat, karvaiset tai sileät, ylelliset tai arkiset; jotka hehkuvat kaikissa paletin väreissä. Mieluisimpia ovat käsin värjätyt langat, tällöin väri on vaihteleva ja uniikki.

Kirkkaan värisiä lankavyyhtejä markkinapöydällä.
Lankoja myynnissä neulemarkkinoilla.Yle / Matleena Ylikoski

– Langat ovat neulontaharrastuksen juttu, sanotaanko punainen lanka, hymyilee siilinjärveläinen käsityönopettaja Merja Savolainen.

Nurmeslainen käsityönopettaja Raija Kivioja valitsee lankansa värin perusteella.

– Ensin katson värin ja sitten katson mitä materiaalia se on. Ihmiset pukeutuvat niin paljon harmaaseen ja mustaan. Luulen, että värillä on suuri merkitys ihmisen mielentilaan, Kivioja miettii.

Merja Savolainen ja Raija Kivioja hypistelevät lankoja lankakaupassa.
– Tulimme tänne hypistelemään lankoja. Täytyy kokeilla, miltä ne tuntuvat, ja väritkin ovat tärkeitä, kertovat Merja Savolainen ja Raija Kivioja.Yle / Simo Pitkänen

Suomalaiset harmaan sävyt on pannut merkille myös Yhdysvalloissa syntynyt, nykyisin Amsterdamissa asuva Stephen West, joka on yksi Neulefestareiden kansainvälisistä kurssinvetäjistä – ja myös neuloja-tähti, jota ihaillaan neulojapiireissä laajalti.

– Haluaisin kursseillani inspiroida ja virkistää suomalaisia neulojia vaihtamaan harmaat ja musta-valko-raidalliset neuleet kirkkaampiin väreihin, West sanoo.

Mies elää niin kuin opettaa. Hän on pukeutunut eri neonväreissä kirkuvaan kokopukuun ja kantaa päällään useita itse tekemiään värikkäitä neuleita.

– En raaski luopua tekemistäni neuleista, pidän niitä kaikkia, paljastaa neulestara.

Stephen West esittelee itseneulomaansa huivia.
Neulesuunnittelija, yrittäjä Stephen West tunnetaan neulepiireissä rohkeana värien käyttäjänä.Yle / Simo Pitkänen

Suomalaiset osaavat neuloa

Suomessa neulomisen alkeet opetetaan kaikille koulussa. Se on kansainvälisessä mittapuussa harvinaista.

– Suomalaiset eivät ehkä tiedäkään, miten taitavia me olemme neulomaan, ja miten se perintö ja oppi tulee osalle jo äidinmaidosta, sanoo festivaalien järjestäjä Tiina Huhtaniemi.

Käsityönopettajat Merja Savolainen ja Raija Kivioja tuntevat aiheen.

– Olen käynyt Etelä-Euroopassa tutustumassa kouluopetukseen. Siellä ei käsitöitä tosiaan opeteta, pikemminkin on kyse askartelutunneista, kertoo Savolainen.

Pieni alpakka katsoo kameraan.
Neulefestareiden maskotteja olivat pienet alpakat.Yle / Matleena Ylikoski

Hänen mukaansa neulomistaidossa tapahtuu kahtiajakautumista: toisilla taito hiipuu, toiset taas arvostavat ja harrastavat kovasti.

– Kouluneulonta aloitetaan yleensä sukista ja Seitsemästä Veljeksestä, siitä lähdetään eteenpäin. Seuraava askel on itse suunniteltu helppo asuste kuten huivi, sitten mennään jo pieniin vaatteisiin. Sen jälkeen neulojan maailma onkin jo avara, hymyilee Raija Kivioja.

Stephen West antaa tunnustusta suomalaisille neulojille.

– Suomalaiset neulojat ovat ällistyttävän taitavia. Opitte neulomaan kun olette pieniä, ja jos jatkatte neulomista, olette mestareita viidessä vuodessa. Tässä maassa on 12–13-vuotiaita neulojamestareita. Se on hämmästyttävää.

Kansainvälistä touhua

Neulomisen luulisi olevan supisuomalaista yksinäisen naisen puuhaa, mutta itse asiassa kyseessä on kansainvälinen ja yhteisöllinen harrastus. Viime vuosien neulomisbuumi on jalostunut menestyskirjoiksi ja -elokuviksi asti, ja arkielämässäkin harrastusta värittää sosiaalinen media, joka yhdistää neulojia yli maiden rajojen.

Neulefestareiden markkinahumua Toivolan Vanhalla Pihalla.
Sade ei haittaa Neulefestareita - villahan lämmittää kosteanakin.Yle / Matleena Ylikoski

– Meillä neulojilla on maailmanlaajuinen foorumi Ravelry.com, joka on yksi suurimpia sosiaalisia medioita maailmassa. Sieltä voi ostaa ohjeita, tai ladata niitä ilmaiseksi, kysellä vinkkejä ja ohjeita. Se on treffipaikka ja vinkkipalsta myös meille ammattilaisille, kertoo yrittäjä Tiina Huhtaniemi.

– Ravelryssä pitää olla ilman muuta, vahvistaa vapaaehtoisena työskentelevä Seija Laitinen-Kuisma.

– Moni vähän vielä pelkää englanninkieltä, jos ei ole siihen tottunut tai on innostumassa uudelleen. Mutta siihen on sanastoja olemassa, ja sitten maailma aukeaa aika paljon, kun englannin kanssa pääsee vauhtiin. Maailmalla on tosi hienoja ohjeita, joita voi hyödyntää, toteaa Tiina Huhtaniemi.

Sosiaalista mediaa tarvitaan yhteydenpitoon, mutta toisten neulojien tapaaminen kasvotusten on myös tärkeää.

– Netti on tietenkin yhteisöllistävä tekijä, mutta kyllä ihmiset haluavat nähdä toisiaan livenäkin, heimoontua keskenään, saada vaikutteita ja ideoita ihan paikan päällä, sanoo Huhtaniemi.

Pieniä neuletapahtumia, -kahviloita ja -messuja onkin Suomi täynnä, ja juuri tähän tarpeeseen syntyivät myös Jyväskylän Kesän Neulefestarit.

Ida Savolainen esittelee neulepaitaa Toivolan Vanhan Pihan kellarissa.
Ida Savolainen esittelee itse neulomaansa huivia ja toisen tekemää neuletakkia, joka on vuoden ahkeran käytön jälkeen kuin uusi.Yle / Matleena Ylikoski

Yksi kohtaamispaikka on Toivolan Vanhan Pihan kellarissa, jonne on koottu neulojien parhaita luomuksia näytille.

– Tässä voit kokeilla, miltä mikäkin neule näyttäisi sinun päälläsi ja millaista kannattaisi lähteä suunnittelemaan, hymyilee Ida Savolainen tiskin takana.

Luomisen iloa

Neulefestareiden markkinoilla lankakerät vaihtavat tiuhaan omistajaa.

Värikäs huivi ja saman värisiä lankarullia esillä.
Yle / Matleena Ylikoski

– Tulin tuhlanneeksi rahani liian moneen kerään, en kerrassaan ehdi neuloa näin paljon, harmittelee eräs rouva.

Mikä neulomisessa viehättää? Lumoavan värisessä, pehmeän lämpimässä kerässä on luovuuden siemen – siinä on yksi salaisuus.

– Neulominen on rauhoittavaa, se tekee hyvää. Ja tietysti se lopputulos. Ihanat langat, kauniit värit, ne kaikki viehättävät.

Kevyt neulehuivi ja muita mestariteoksia esillä.
Yle / Matleena Ylikoski

– Tietysti myös neulomisyhteisö.

– Minulla pitää aina olla jokin neule kesken. Vaikka tulisin kuinka myöhään töistä kotiin, vähän pitää neuloa. Se rentouttaa ja rauhoittaa, vastaavat vapaaehtoisina työskentelevät Seija Laitinen-Kuisma ja Tiina Happonen.