Kahtia jakautunut kansa
Turkkilaiset ovat pahasti jakautuneet presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kannattajiin ja vastustajiin. Presidentin vastustajat pelkäävät Erdoğanin vievän maata kohti islamilaista valtiota, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.
Lue Kankkosen analysi vallankaappausyrityksen syistä täältä.
Kapinalliset kukistettiin – Mikä meni pieleen ja miten kävi Erdoğanile?
Lauantaiaamulla alkoi käydä selväksi, että kaappausyritys epäonnistui.
Mikä meni pieleen? Ehkä se, että vallankaappausta yrittäneet sotilaat arvioivat hankkeensa saaman tuen väärin, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola.
Lue Kukkolan arvio vallankaappausyrityksestä täältä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että vallankaappausyritys saattoi epäonnistua muun muassa siksi, että mukana oletettiin olevan suurempi määrä joukkoja kuin siihen oli lopulta saatu. Alaranta ennakoi myös presidentti Erdoğanin aseman vahvistuneen.
Lue Alarannan haastattelu täältä.
Maallistuneiden upseerien kapina
Vallankaappauksessa oli kyse Turkin armeijan maallistuneen siiven kapinasta. Turkin armeija on ollut maallistuneen Turkin viimeinen linnake, kuvailee Turkissa puolustusasiamiehenä toiminut Juha Wihersaari. Lue Wihersaaren haastattelu ja Ylen faktapaketti maailman kahdeksanneksi suurimmista asevoimista täältä.
"Leka-Erdoğan" puhdisti upseerikuntaa jo 2013
Valtataistelu armeijan maallistuneen upseerikunnan kanssa on varjostanut Erdoğanin koko uraa.
Erdoğan yritti jo vuonna 2013 "puhdistaa" armeijaa oikeudenkäynneillä, joissa yli 200 upseeria epäiltiin vallankaappauksen suunnittelusta. Turkin maa- ja ilmavoimien sekä laivaston komentajat erosivat tehtävistään. Operaatiota kutsuttiin "Ergenekoniksi" ja kovaotteista presidenttiä alettiin kutsua "Leka-Erdoğaniksi".
Lue Ylen juttu Erdoğanin ja Turkin armeijan jännitteistä täältä.
Erdoğan syyttää kaappausyrityksestä entistä liittolaistaan
Kuka on vallankaappausyrityksen takana? Turkin presidentti Erdoğanin mukaan hän on Yhdysvalloissa maanpaossa elävä Fethullah Gülen.
Gülen on imaami, joka alkoi miltei 50 vuotta sitten hankkia kannattajia islamilaista mystiikkaa, demokratiaa, koulutusta ja tiedettä yhdistävälle aatteelleen.
Erdoğan ja Gülen olivat alkujaan liittolaiset, mutta valtakamppailu viilensi miesten välit. Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry toivoi lauantaina Turkin esittävän osuudesta todisteet.
Lue Ylen artikkeli Erdoğanin verivihollisesta täältä.
Puhdistus jatkuu – kapinoitsijoiden rangaistus saattaa olla kuolema
Turkin viranomaiset pidättivät lauantaina useita korkea-arvoisia sotilaskomentajia vallankaappausyritykseen osallistumisesta epäiltynä.
Vallankaappausyrityksen johdosta Turkki harkitsee kuolemanrangaistuksen palauttamista perustuslakiin.
Turkin pääministeri Binali Yıldırım sanoi turkkilaisen Habertürk-kanavan haastattelussa, että perustuslakineuvosto kokoontuu keskustelemaan rangaistuksen palauttamisesta jo lauantaina.
Turkin armeijan puhdistus jatkuu, lupasi lauantaina kannattajilleen esiintynyt Erdoğan.