Miksi Turkin vallankaappaus epäonnistui? Tutkija: Saattoi olla vääriä käsityksiä siitä, keitä kapinassa on mukana

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta uskoo, että Turkin tapahtumat lopulta vain vahvistavat presidentti Recep Tayyip Erdoğanin asemaa. Kaikki viittaa siihen, hän sanoo.

Turkki
Toni Alaranta.
Toni Alaranta.Yle

Turkissa sotilasvallankaappauksen yritys saattoi epäonnistua muun muassa siksi, että oletettiin, että siihen olisi liittynyt paljon suurempi määrä joukkoja kuin siihen liittyikään, arvioi Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaan erikoistunut vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

– Tällaiset toimet suunnitellaan salassa, julkisuudelta piilossa. Silloin tulee vääriä käsityksiä siitä, keitä kaikkia luullaan olevan mukana. Lopulta mukana voi olla paljon pienempi ryhmä [kuin on ennakoitu], Alaranta sanoo Ylelle.

Toinen selitys vallankaappauksen kariutumiselle voi olla, että Turkin armeijan sisällä vaikuttaa olevan niin sanottuja klikkejä, hän kertoo. Näillä ryhmittymillä on keskenään erilaisia tavoitteita.

"Erdoğan pääsee esiintymään kansansankarina"

Alaranta uskoo Turkin tapahtumien lopulta vain vahvistavan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin asemaa.

Erdoğan pääsee esiintymään kansan- ja demokratian sankarina. Niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Toni Alaranta

– Kaikki viittaa siihen.

– Hän pääsee esiintymään puheissa kansan- ja demokratian sankarina – niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Myös sellaisia lausuntoja tullaan esittämään, että kansa pitää yhtenäistää ja sitä tekemään tarvitaan suuri johtaja, kansakunnan isähahmo, Alaranta ennakoi.

– Se on hyvä argumentti presidenttivaltaiseen järjestelmään siirtymisen kannalta.

Tällä hetkellä Erdoğan käyttää Turkissa enemmän valtaa kuin presidentille on perustuslaissa määritelty, hän selventää. Perustuslakia olisi näin ollen muutettava, jotta tuolla vallalla olisi oikeutus.

Onko Turkissa sisällissodan vaara?

Erdoğan on syyttänyt vallankaappauksen yrityksestä Fethullah Gülenille uskollisia joukkoja. Gülen on Erdoğanin entinen liittolainen, joka on riitaantunut tämän kanssa ja elää maanpaossa Yhdysvalloissa.

Alarannan mukaan Gülenin rooli on pitkälti huhujen varassa.

– Monet puhuvat [Gülenin seuraajiin kohdistuneista toimista] mieluummin noitavainona kuin todellisena uhkana. Heistä puhutaan terroriryhmänä. Se kuulostaa hurjalta.

Onko Turkissa jopa sisällissodan vaara? Alaranta sanoo, että kysymystä voi lähestyä kolmen teeman kautta.

Vaarana on, että syntyy kansanryhmien välinen konflikti; ei pelkästään armeijan ja PKK:n välinen.

Toni Alaranta

Ensimmäisenä ovat toimet kurdipuolue PKK:ta vastaan ja niiden eskaloituminen, hän toteaa.

– Vaarana olisi, että syntyisi kansanryhmien välinen konflikti; ei pelkästään armeijan ja PKK:n välinen.

Toinen näkökulma liittyy Turkin turvallisuusviranomaisten keskinäisiin kiistoihin.

– Puhutaan, että armeijan sisällä ja poliisikunnassa on monennäköisiä klikkejä. Jos ne lähtevät taistelemaan toinen toistaan vastaan, se on äärimmäisen huolestuttava kehityskaari.

Kolmantena teemana ovat terroristijärjestö Isisin kaltaiset radikaaliryhmät. Ne pyrkivät hyötymään Turkin sisäisestä epäjärjestyksestä ja kaaoksesta, Alaranta sanoo.

– On ollut merkkejä siitä, että Isis olisi vahvistumassa Turkissa.