Neuvostoliitto, 1991
Presidentti Mihail Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Varapresidentti Gennadi Janajevin ilmoitettiin siirtyneen hoitamaan presidentin tehtäviä, ja Krimillä lomailemassa ollut presidentti Mihail Gorbatshov suljettiin loma-asuntoonsa. Vallankaappaus kesti kolme päivää. Gorbatshov palasi jatkamaan presidentin tehtäviä, mutta kaappausyritys vauhditti Neuvostoliiton hajoamista.
Filippiinit, 1989
Filippiinien ensimmäiseksi naispresidentiksi vuonna 1986 valittu Corazon Aquino kohtasi kuusivuotisella kaudellaan useita vallankaappausyrityksiä. Kovinta vastustusta tuli asevoimien siivistä, ja eniten hänen uraansa on arvioitu uhanneen kenraali Gregorio Honasanin johtama vallankaappausyritys vuonna 1989. Tuolloin mukana oli 3 000 sotilasta. Presidentinpalatsia pommitettiin, kaksi radiokanavaa otettiin haltuun ja ilmavoimien päämaja suljettiin. Vallankaappauksen estämisessä tarvittiin Yhdysvaltain apua.
Kenia, 1982
Kenian itsenäisyyden ajan ensimmäisen vallankaappausyrityksen tarkoituksena oli syrjäyttää presidentti Daniel Arap Moin hallitus. Elokuun ensimmäisenä päivänä osa Kenian ilmavoimien jäsenistä aloitti yrityksen. He ottivat haltuunsa muun muassa kansainvälisen lentokentän, kolme ilmatukikohtaa ja keskeisen radioaseman. He eivät kuitenkaan yrittäneet vangita presidenttiä eivätkä he saaneet juurikaan tukea muilta ilmavoimien joukoilta. Hallitus otti radiokanavan takaisin haltuunsa, presidentti palasi kaupunkiin ja vallankaappausyritys kukistettiin. Yli sata sotilasta kuoli taisteluissa.
Espanja, 1981
Espanjassa yritettiin vuonna 1981 sotilasvallankaappausta everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla. 200 kansalliskaartilaista hyökkäsi parlamenttiin, mutta he eivät onnistuneet saamaan laajaa sotilaallista tukea. Vallankaappausyritys uhkasi Espanjan demokratisoitumista. Kaappausyritys päättyi, kun sotilasasuun pukeutunut kuningas Juan Carlos komensi suorassa tv-lähetyksessä sotilaat takaisin kasarmiin ja kehotti kansalaisia luottamaan demokratiaan.
Lähteet: Yle Uutiset, Elävä arkisto, Reuters, Listverse, The Telegraph