1. yle.fi
  2. Uutiset

Olli Rehn: EU ja Turkki tarvitsevat toisiaan, mutta kuolemanrangaistukset pysäyttäisivät jäsenneuvottelut

Turkin EU-jäsenyyshakuprosessi tyssää melko varmasti Turkin suunnittelemiin kuolemanrangaistustuomioihin. Ihmisoikeuskysymysten ja Kypros-kiistan kanssa kipuilevan Turkin jäsenyysneuvottelut ovat olleet käytännössä jo pitkään lähes jäissä.

Turkki
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu (vas.) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk paiskaavat kättä.
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu (vas.) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk paiskasivat kättä EU:n ja Turkin välisen huippukokouksen aikana Brysselissä maaliskuussa 2016. Kokouksessa käsiteltiin turvapaikanhakijakysymystä ja Turkin mahdollista viisumivapautta.Olivier Hoslet / EPA

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo, että EU:n ja Turkin suhteet ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan. Rehn vastasi komissaariaikanaan EU:n laajentumisasioista.

Vielä 2000-luvun ensi vuosikymmenellä Turkissa saatiin jäsenyyshakemuksen myötä esimerkiksi naisten ja kurdien asemaa parannettua, sanoo ministeri Rehn. Nyt Turkin ihmisoikeusasiat ovat ajautuneet tolalle, joka voi olla viimeinen niitti Turkin EU-jäsenyyden havittelulle.

– Jos esimerkiksi kuolemanrangaistus palautetaan Turkkiin, se väistämättä pakottaisi EU:n myöskin muodollisesti pysäyttämään jäsenyysneuvottelut. Nehän ovat olleet muutenkin käytännössä jäissä viimeisten vuosien aikana. Toisaalta Euroopan Unioni ja Turkki tarvitsevat toisiaan. Ei vähiten pakolaiskriisin hoitamisessa, terrorismin vastaisessa taistelussa ja Syyrian kriisin ratkaisussa.

Tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista analysoi, että komissaarina ollessaan Olli Rehn korosti Turkin strategista asemaa astinlautana Lähi-itään.

– Ajateltiin, että EU:n vaikutusvaltaa Lähi-idässä voisi lisätä, mikäli Turkki olisi EU-jäsen. Turkki on myös nouseva markkina-alue. Britannia on ollut tärkeä tukija tässä. Luulen, että Rehn ja presidentti Martti Ahtisaari edustavat myös tätä linjaa. Mielestäni ongelma on lähinnä se, että tällaista politiikkaa jatkettiin sellaisessakin tilanteessa, jossa jokaisen olisi pitänyt nähdä, että vallassa on islamistinen, autoritäärinen hallinto. Hallinto, joka ei millään lailla samastu mihinkään eurooppalaisiin arvoihin.

Kun ministeri Olli Rehniltä kysytään, voivatko EU:n ja Turkin suhteet nykytilanteessa kääntyä entistä huonommalle tolalle, varoittelee Rehn kansalaisvapauksien rajoittamisesta edelleen.

– Kukaan ei tietysti toivo sitä. Ja kriisin hetkellä maltti on valttia. Lisäksi maan sisällä pitäisi pystyä välttämään koston kierre. Maltti on valttia. Jos koston ilmapiiri saa vallan ja kansalaisvapauksia edelleen rajoitetaan, se pakottaa arvioimaan EU:n ja Turkin välistä suhdetta uudelleen.

Kivinen tie lähes tukossa

Suomessa on tuettu yleisesti Turkin EU-jäsenyysprosessia, vaikka neuvottelut ovatkin olleet lähes tyrehtyneinä viime vuodet. Turkki hyväksyttiin EU-jäsenehdokkaaksi Suomessa Helsingin huippukokouksessa vuonna 1999. Tuolloin Suomen pääministerinä istui Paavo Lipponen (sd.).

Itse jäsenyysneuvottelut pyörähtivät käyntiin elokuussa 2005, jolloin pääministerin pallilla istui Matti Vanhanen (kesk). EU:n laajentuminen näytti kovin erilaiselta kuin tänä päivänä, pohtii vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta insituutista.

– Maailma näytti hyvin toisenlaiselta. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, syntyi suuri tarve rakentaa sillanrakentajavaltio islamilaisen maailman ja länsimaiden välille. Turkki nähtiin tällaisena Euroopassa, Yhdysvalloissa ja myös Suomessa. Suomi on kuulunut matkan varrella jäsenyyden puolestapuhujiin.

Kompurointia ja esteitä Turkin taipaleella riittää. Vähäisin niitä ei ole Kyproksen kysymys. Ratkaisua etsittiin muun muassa Tampereella vuonna 2006 EU:n ja Välimeren maiden ulkoministerikokouksessa. Tuloksetta.

Mutta myös useat muut kiperät kysymykset ovat ajaneet Turkin jäsenyysneuvottelut lähes täydelliseen umpikujaan. EU-käytävillä jäsenyydestä ei enää juuri pukahdeta.

– Pitää paikkansa. Muistetaan, että Turkki on ollut alunperinkin aivan eri asemassa kuin mikään muu hakijamaa. Helsingin kokouksen jälkeen alkoi heti keskustelu siitä, voiko Turkki milloinkaan liittyä jäseneksi, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Tutkija kertoo keskustelleensa aiheesta useiden diplomaattien kanssa.

– Monet sanovat, ettei tässä olla Turkkia EU:hun ottamassa. Jäsenyysprosessin suurin tarkoitus on ollut saada aikaan myönteisiä reformeja Turkissa. Nyt tällainen politiikka kostautuu. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa heitetään EU-neuvottelut pelikortiksi pöytään, kun jutellaan pakolaiskriisistä.

Vanhempi tutkija Toni Alaranta kärjistää:

– Yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa sanotaan Angela Merkelin suulla: "Joo, avataan sitten vaan näitä neuvotteluluukkuja lisää, jos te pidätte oman diilinne ja oman osuutenne tässä pakolaisdiilissä.”

Lue seuraavaksi