Salam sai työpaikan, hänen veljensä ei – Tämän syyn takia turvapaikanhakijat eivät saa työtä

Turvapaikanhakijoilla olisi oikeus tehdä töitä, mutta he eivät voi todistaa sitä. Lopputuloksena tuhannet työkykyiset jäävät makoilemaan vastaanottokeskukseen. Syy ongelmaan on suomalainen byrokratia, tai pikemminkin oikeanlaisen byrokratian puute.

Kotimaa
Työntekijä rakennustyömaalla.
Jarno Kuusinen / AOP

"Työnteko on parasta kotoutumista". Järkevän kuuloinen ohjenuora, mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Turvapaikanhakijoiden työllistymisen edessä on nimittäin melkoinen este: Suomen ulkomaalaislaki.

Lain mukaan (siirryt toiseen palveluun) turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä työtä kolme kuukautta turvapaikanhaun jälkeen, mikäli passiasiat ovat kunnossa. Muussa tapauksessa oikeus työhön saadaan kuuden kuukauden jälkeen. Tässä vaiheessa Suomen vastaanottokeskuksissa istuu siis noin kymmenen tuhatta työkelpoista turvapaikanhakijaa, jotka saapuivat maahan viime vuonna.

Heidän työllistymisensä edessä on kuitenkin este: Vaikka turvapaikanhakijalla onkin työnteko-oikeus, heillä ei ole mitään millä todistaa asia.

Maahanmuuttovirasto ei ehdi kirjoittaa todistuksia

Maahanmuuttovirasto on yrittänyt hoitaa ongelmaa kirjoittamalla turvapaikanhakijoille kirjallisia todistuksia työnteko-oikeudesta. Todistuksista tuli kuitenkin nopeasti haluttua tavaraa, minkä vuoksi niitä on saatu odottaa kuukausitolkulla.

Irakilainen Salam al-Janabi sai paperin pitkän odotuksen jälkeen ja siten töitä rakennustyömaalta. Veli Mohammedia ei ole lykästänyt.

– Minä sain työluvan, mutta veljeni ei. En ihan tiedä mistä se johtuu. Mutta toivoisin, että Suomen hallitus helpottaisi turvapaikanhakijoiden olemista. Vastaanottokeskuksessamme noin 250 henkilöä, joista vain viisi on saanut työluvan.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo mistä odotus johtuu: Resurssipulasta.

– Ruuhkassa pitää priorisoida mikä on (maahanmuuttoviraston) tärkein tehtävä. Näiden tekemistä ei sitten pidetty yhtä tärkeänä kuin esimerkiksi turvapaikkapuhuttelujen, tai turvapaikkahakemusten käsittelyyn liittyvä toimenpide.

Ruuhkan vuoksi maahanmuuttovirasto luopui kirjallisten todistusten tehtailusta ja korvasi ne puhelinpalvelulla, josta työnantaja voi tarkistaa turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden. Palvelunumerossa vastaa yksi ihminen, kolmen tunnin ajan, jokaisena arkipäivänä.

Numero on ollut käytössä parin viikon ajan. Maahanmuuttoviraston mukaan soittoja on tullut niukasti.

Työvoimapalvelu Horn Afrikin toimitusjohtaja Abdi Osman kuitenkin sanoo, että puhelinnumero ei kuitenkaan käytännössä ole toimiva ratkaisu.

– En minä voi sanoa työnteko-oikeutta tarkistaville viranomaisille, että "mä olen silloin ja silloin soittanut maahanmuuttovirastoon ja mulle sanottiin että tällä ihmisellä on työnteko-oikeus". Ei se riitä. Pitää olla kirjallinen todistus mitä säilytetään ja näytetään viranomaisille.

Osman on kesän aikana työllistänyt toistakymmentä turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudun rakennustyömaille. Osmanin mukaan palkattuja olisi kaksinkertainen määrä jos työnteko-oikeuden todistaminen ei olisi tällaista säätöä.

– Ei työnantajalla ole aikaa soitella joka päivä tällaiseen numeroon ja tarkistella onko luvat kunnossa. Puolalaiset, virolaiset ja bulgarialaiset firmat kilpailevat meidän kanssa, turvapaikanhakijoiden kanssa. On epätasa-arvoista, että turvapaikanhakijoiden työllistäminen on tehty niin vaikeaksi.

"Tarvittaisiin joku yksinkertainen ratkaisu"

Maahanmuuttoviraston Esko Repo toteaa, että oli käytössä kirjallinen todistus tai puhelinpalvelu, työoikeuden todistaminen ei sillä ratkea. Molemmat todistukset voivat nimittäin lakata pätemästä heti kun turvapaikanhakija menettää työoikeutensa, esimerkiksi silloin kun kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tulee lainvoimainen.

– Huonossa tilanteessa, kun me on kirjoitettu henkilölle todistus työoikeudesta, niin seuraavana päivänä se ei enää päde. Kyllä pitäisi miettiä, voidaanko asiaa hoitaa jollain muullakin tavalla.

Repon mukaan asiaan tarvittaisiin "yksinkertainen ratkaisu". Se voisi olla esimerkiksi se, että turvapaikanhakijan vastaanottokeskuksesta saamaan asiakaskorttiin merkittäisiin päivämäärä milloin turvapaikkaa on haettu. Vielä yksinkertaisempaa, joskin hitaampaa, olisi muuttaa ulkomaalaislakia niin että turvapaikanhakijoilla olisi työnteko-oikeus automaattisesti koko hakuprosessinsa ajan.

Mutta miksi laki ylipäänsä määrittelee tietyn määräajan, jonka jälkeen turvapaikanhakijan työnteko sallitaan?

Repon mukaan ideana on houkutella turvapaikanhakijoita esittämään mahdollisesti piilottamia matkustusasiakirjoja. Passia ei mahdollisesti haluta esittää esimerkiksi siksi, että tietyt maat eivät ota käännytettyjä vastaan ellei heillä passia ole. Näin turvapaikanhakijat pystyvät hankaloittamaan mahdollista maasta poistoa.

Työnteko-oikeus kolmen kuukauden jälkeen on siis porkkana jolla turvapaikanhakijaa houkutellaan esittämään passinsa.

– Mutta en tiedä onko kukaan arvioinut näitä saatuja hyötyjä. Esimerkiksi sitä kuinka moni on esittänyt passinsa siksi että pääsisi aiemmin töihin?