Eurooppa voi jäädä jälkeen 5G-teknologiassa – Nokia ja muut teleyritykset ovat huolissaan EU:n verkkosääntelystä

Nokia, Deutsche Telekom, Vodafone ja muut suuret telealan yritykset haluavat 5G-verkkojen olevan todellisuutta Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Yritykset ovat kuitenkin huolissaan EU:n tiukasta verkkosääntelystä ja pelkäävät sen hidastavan 5G-verkkojen pystyttämistä.

internet
Tietoliikenteen 5g-yhteydet ovat lähitulevaisuutta.
Risto Degerman / Yle

Nokia ja 16 muuta telealan yritystä toivovat, että Euroopassa avattaisiin 5G-verkkoja jo vuonna 2020. Yritykset julkaisivat heinäkuun alussa yhteisen “5G-manifestin” (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrotaan firmojen suunnitelmista nopeiden verkkojen vauhdittamiseksi. Tavoitteena olisi saada 5G-verkkoja avattua EU-alueella samaan tahtiin muun maailman kanssa.

– Nyt on jo nähtävissä, että USA, Korea ja Japani ovat selvästi etenemässä 5G:n suhteen ja aikovat avata verkkoja. Me haluamme, että Eurooppa olisi tässä samassa eturintamassa mukana, Nokian tutkimusjohtaja Lauri Oksanen toteaa.

Oksasen mukaan 5G-teknologiasta eivät hyötyisi vain teleyritykset, vaan se toisi mukanaan uusia ja tehokkaampia käyttötapoja monille teollisuuden aloille sekä kuluttajille. Nopeasta verkkoteknologiasta voisivat hyötyä muun muassa itsestään ajavat autot ja esineiden internet.

Elintärkeää tietoliikennettä pitäisi suosia

Nokia ja muut “5G-manifestin” allekirjoittaneet teleyritykset näkevät uudessa verkkoteknologiassa suuria kaupallisia mahdollisuuksia, jos siihen vain päästään tarpeeksi nopeasti mukaan. Sen vuoksi firmojen julkitulossa varoitetaan myös liian tiukan sääntelyn riskeistä.

– Jos näitä verkkoja ei päästä Euroopassa avaamaan, niin meillä on vaara jäädä jälkeen muillakin alueilla kuin vain verkoissa. Myös liike-elämä ja yhteiskunta voivat menettää tehokkuutta muihin maihin verrattuna, Oksanen sanoo.

Jos näitä verkkoja ei päästä Euroopassa avaamaan, niin meillä on vaara jäädä jälkeen muillakin alueilla kuin vain verkoissa.

Lauri Oksanen, tutkimusjohtaja, Nokia

Manifestissa yritykset ehdottavat yhdeksi ratkaisuksi oikeanlaista “sääntely-ympäristöä”. Käytännössä yritykset haluavat, että EU:n pitäisi muuttaa asetuksiaan verkkoneutraliteetin suhteen. Verkkoneutraliteetti tarkoittaa sitä, että kaikkea internetissä liikkuvaa verkkoliikennettä pitäisi kohdella tasapuolisesti.

Oksasen mukaan 5G-verkossa tulee toimimaan tulevaisuudessa todella kriittisiä toimintoja, kuten sähköverkkoja ja automaattista autoliikennettä. Niiden pitää toimia nopeasti ja suurella varmuudella ilman verkkohäiriötä.

– Toivomme lainsäätäjien mahdollistavan sen, että voidaan suosia elintärkeää tietoliikennettä muun tietoliikenteen kustannuksella.

EU:lla tiukkoja sääntöjä, mutta poikkeuksia sallitaan

Euroopan unionissa verkkoneutraliteetista tuli voimaan tuore asetus (siirryt toiseen palveluun) tänä keväänä. Sen lähtökohtana on, että internetin kaikkea liikennettä tulee kohdella yhdenmukaisesti ja ihmisillä on oikeus rajoittamattomaan avoimeen internetiin.

– Asetus on aika tiukka ja asettaa toiminnalle selkeät pelisäännöt, että kaikkea tietoliikennettä kohdellaan samalla tavalla. Tässä on pyritty siihen, ettei ole olemassa maksullista parempilaatuista nettiä ja ettei muille jää vain rippeet, Viestintäviraston viestintäverkkoasiantuntija Klaus Nieminen kertoo.

Asetus on aika tiukka ja asettaa toiminnalle selkeät pelisäännöt, että kaikkea tietoliikennettä kohdellaan samalla tavalla.

Klaus Nieminen, viestintäverkkoasiantuntija, Viestintävirasto

Niemisen mukaan paremman verkon tarjoamisen tärkeille palveluille pitäisi olla nykysääntelyn puitteissa mahdollista.

– Keskustelussa hankala puoli on se, että heitellään ilmaan käsitteitä kuten 5G, mutta kukaan ei ole pystynyt antamaan mitään konkreettista esimerkkiä siitä, miksi tämä sääntely estäisi jonkin palvelun tarjoamisen.

Nieminen muistuttaakin, että teleyritysten manifestissa luettelemat asiat eivät ole automaattisesti kiellettyjä.

– Rajoitukset koskevat lähinnä sitä, ettei voi olla kahdenlaatuisia internetliittymiä, että esimerkiksi yritysten työntekijöilleen tarjoamia mobiililaajakaistoja priorisoitaisiin kuluttajaliikenteen edelle. Asetus ei sano, etteikö parempaa laatua voisi tarjota kriittisille palveluille, Nieminen summaa.