Oululaisen hoivakodin kosteusongelmista tulossa oikeusjuttu – kyseessä on ennakkotapaus Suomessa

Eri osapuolet kiistelevät siitä, kuka maksaa uudenkarhean hoivakodin kosteusvaurioista aiheutuneen remontin. Asiassa on kyse perimmiltään siitä, kuka pilasi kenenkin työt. Asiaa mutkistaa se, että lv-urakoitsija on mennyt konkurssiin.

talous
Rajakylän Hoivan vessoissa on ainakin 200 000 euron kosteusvaurio
Rajakylän hoivan vessoissa on ainakin 200 000 euron kosteusvaurio.Oulun Tilakeskus

Oulussa sijaitsevan uudehkon hoivakodin kosteusvaurioista on todennäköisesti tulossa oikeusjuttu. Kyseessä olisi ennakkotapaus yleisten sopimusehtojen soveltamisesta Suomessa.

Asiasta on väännetty jo pari vuotta, eikä ratkaisua noin 200 000 euron remontin maksajasta ole löytynyt. Osapuolet ovat täysin eri linjoilla siitä, kuka kosteusvaurioiden synnystä on vastuussa.

– Tämä on sen tyyppinen asia, joka todennäköisesti menee oikeuteen ja siinä ollaan hakemassa valtakunnallista päätöstä yleisten sopimusehtojen noudattamisesta. Kyseessä on ennakkotapaus, kertoo Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen.

Sopimus edellyttää, että pääurakoitsija valvoo aliurakoitsijoiden töitä.

Jouko Leskinen

Rajakylän hoivan kosteusongelma havaittiin vuonna 2014, kun henkilökunta ja kiinteistönhoitaja huomasivat, että muovimattoa oli irtautunut wc-tilojen lattiasta.

Kesällä 2014 asiasta teetettiin tutkimus ja löydös varmistui. Reklamaatiokierre urakoitsijan kanssa alkoi lokakuussa 2014 ja vaurioiden korjaaminen on venynyt kesään 2016 saakka.

Tilakeskus pitää pääurakoitsijaa vastuullisena

Osapuolina asiassa ovat tilaaja eli Oulun Tilakeskus, pääurakoitsija Lemminkäinen ja lv-sivu-urakoitsijana toiminut, konkurssiin mennyt, Kiikka & Konttila. Mukana vyyhdessä on myös hoivakotiin matot toimittanut ja asentanut Oulun Sisustajat, joka oli Lemminkäisen aliurakoitsija.

– Oulun Tilakeskuksella oli pääsopimus pääurakoitsija Lemminkäisen kanssa. Tällaiseen yleisten sopimusehtojen (YSE) mukaiseen urakkaan liittyy alistamissopimus, jonka kaikki urakoitsijat ja tilaaja allekirjoittavat, kertoo Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen.

Hänen mukaansa pääurakoitsija sitoutuu tässä yhteydessä huolehtimaan niin aliurakoitsijan työstä kuin omastaan.

Osapuolten velvollisuudet ja vastuut on määritelty urakkasopimuksessa.

Marko Palonen

– Tämä sopimus edellyttää, että pääurakoitsija valvoo sivu-urakoitsijoiden töitä. Nyt Lemminkäinen tavallaan unohtaa kokonaan sen alistamissopimuksen.

Tilakeskuksella on lakimies hoitamassa asiaa ja vakaa usko siihen, että kaupunki asiassa pärjää. Leskisen mukaan tilaajaa ei voi syyttää siitä, että rakennetaan huonosti, riippumatta siitä kuka ongelman on saanut aikaan.

Pääurakoitsijan mielessä tilaaja on vastuussa

Lemminkäisen talonrakentamisen Pohjois-Suomen johtaja Marko Palosen mielestä vastuun kantajasta ei asiassa ole epäselvyyttä.

– Tätä on veivattu jo pitkään. Meidän käsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin selvä tapaus. Osapuolten velvollisuudet ja vastuut on määritelty urakkasopimuksessa, Palonen sanoo.

– Lemminkäisellä oli sivu-urakan alistamissopimuksen mukaan velvollisuus valvoa aikataulua ja koordinoida, mutta ei velvollisuutta hoitaa laadullista valvontaa, koska ne ne ovat suoraan sivu-urakan ja tilaajan välisessä sopimuksessa. Tällä sopimusmallilla tilaaja on halunnut pitää laadullisen ohjauksen itsellään, arvioi Lemminkäisen talonrakentamisen Pohjois-Suomen johtaja Marko Palonen.

Lv-urakoitsijan olisi pitänyt kyseenalaistaa tilaajan vastuulla oleva wc-pöntön kiinnityssuunnitelma.

Marko Palonen

Lemminkäisen mukaan perimmäisen syyn etsiminen on tärkeää.

– Mattourakoitsija on asentanut matot. Tilaaja on hyväksynyt mattoasennuksen tarkastusasiakirjamerkinnällä. Lv-urakoitsija on jatkanut tästä ja katkaissut ensimmäiseksi wc-istuinten viemäriputket ja samalla ylösnostetut matot tässä viemäriputkessa. Lv-urakoitsija on kiinnittänyt wc-istuimet pulteilla läpi vesieristyksen. Lv-urakoitsijan olisi tietysti pitänyt kyseenalaistaa tilaajan vastuulla oleva wc-pöntön kiinnityssuunnitelma.

–Tilaajan kannalta asian tekee harmilliseksi se, että tilaaja ei ole tarkastuspöytäkirjan mukaan tarkastanut lv-asennuksia ja pönttöasennuksia. Rakennusvalvontaviranomainenkin on tästä tilaajaa huomauttanut. Meidän käsitys on se, että mikäli tilaaja olisi tarkastanut nämä wc-istuinten asennukset, nämä virheet olisi heti huomattu, eikä oltaisi tässä tilanteessa ollenkaan, lataa Palonen.

Lv-urakoitsija oli konkurssikypsä

Asian selvittämistä mutkistaa se, että lv-urakoitsijana hankkeessa toiminut Kiikka & Konttila on mennyt konkurssiin ja sen vastuut ovat loppuneet.

Oulun Tilakeskuksen johtaja Leskinen heittää ilmoille myös aliurakoitsijana toimineen mattourakoitsijan Oulun Sisustajien osuuden.

– Meillä ei ole tämän kosteusongelman syntyyn minkäänlaista osaa, toteaa Oulun Sisustajien toimitusjohtaja Juha Tilanto.

– Aiheutuneet vahingot johtuivat kesken suorituksen konkurssiin menneen lv-urakoitsijan toiminnasta. Tässäkään se halvin tarjous ei sitten ollut paras tekijä, arvioi Tilanto.

Miksi otettiin urakoitsija joka oli menossa konkurssiin?

Marko Palonen

Kiikka & Konttila oli mitä ilmeisimmin jo Rajakylän hoivan rakentamisen aikoihin vaikeuksissa ja sai tässä hankkeesta lämpö- ja vesiurakan lisäksi myös ilmastointi- ja sähköurakan.

Tällä kohtaa asian eri osapuolilta löytyy yhteistäkin näkemystä.

– Yleensähän on tapana, että kun firmalla alkaa mennä huonosti, niin se ottaa töitä hinnalla millä hyvänsä, jotta saa rahaliikenteen pyörimään ja hoidettua juoksevia menoja. En ollut silloin vielä Tilakeskuksen palveluksessa eikä minulla ole mitään tietoa, minkä tyyppisiä vaiheita tässä on ollut. Se oli kuitenkin aika iso valtakunnallinen firma ja sillä oli paljon töitä. Kyse ei siis ollut pelkästään Oulun ongelmasta vaan paljon laajemmasta asiasta, sanoo Leskinen.

– Miksi otettiin urakoitsija joka oli menossa konkurssiin? Näkemyksemme mukaan taloudelliset asiat eivät olleet siinä yhtiössä kunnossa. Miksi ei tutkittu yrityksen taustoja, ihmettelee Lemminkäisen Palonen.

Ongelmalliset wc-pytyt huomion keskipisteessä

Kosteusvaurioiden syntyminen liittyy hoivakodin wc-pönttöihin.

– Tämä kyseessä oleva wc-pönttötyyppi on sellainen, että pöntön liitoskohta jää kuoren alle piiloon. Sitä ei huomattu ennen kuin se alkoi oireilemaan, kertoo Leskinen.

Hänen mukaansa Tilakeskuksen lv-suunnittelu oli yksityiskohtia myöten oikein tehty, mutta pönttöjen asennuksessa tehtiin virheitä.

– Osassa on ennen mattourakoitsijaa putki leikattu liian lattianpinnasta pois, ja osa on sellaisia, joissa mattourakoitsija on leikannut ja jättänyt liian lyhyeksi suojakerroksen, joka pitäisi olla ylöspäin, kertoo Leskinen.

Mattourakoitsijan näkemyksen mukaan syy on yksinomaan konkurssiin menneessä Kiikka & Konttilassa.

Jos Kiikka & Konttila on käyttänyt tämän tyyppistä pönttöä enemmänkin, tilanne saattaa olla useammassa kohteessa samanlainen.

Jouko Leskinen

– Lv-urakoitsija on meidän suorituksen pilannut. Ne katkoivat kaulukset ja mattojen ylösnostot. Kun ne ovat ruuvilla kiinnittäneet pytyt lattiaan, ne ovat jättäneet tiivistemassat pois, eli siis rei´ittäneet lattiat ruuveilla tiivistämättä niitä, sanoo Tilanto.

Kun Rajakylän hoivan kosteusvauriot on saatu korjattua, vanhat pöntöt asennetaan takaisin paikoilleen. Muuten Tilakeskus on päättänyt, että samaa pönttötyyppiä ei muualla enää käytetä.

– Kun työ tehdään oikein, se ei ole ollenkaan ongelma, vaan se on ihan siistin näköinen. Me olemme kuitenkin päättäneet siirtyä sen tyyppisiin pönttöihin, joissa se liitoskohta näkyy, jolloin on heti todettavissa onko se kunnossa vai ei, linjaa Leskinen.

– Jos Kiikka & Konttila on käyttänyt tämän tyyppistä pönttöä enemmänkin, tilanne saattaa olla useammassa kohteessa samanlainen.

Kiistaa myös siitä, sovittiinko kustannusten jaosta vai ei

Elokuun alussa puolueeton asiantuntija eli tavarantarkastaja käy joka ainoan pöntön läpi.

– Korjaustyöt on tarkoitus aloittaa sen jälkeen, toteaa Leskinen.

Tavarantarkastuksessa ovat läsnä asian kaikki osapuolet konkurssiin mennyttä lv-urakoitsijaa lukuun ottamatta.

Ei sitä ehkä voi tietää, mistä se kosteus on tullut. Lopputulos on kiinni katsojan silmästä, sanoo Palonen.

Nyt sitten mennään tavarantarkastajan kautta.

Jouko Leskinen

Jos ja kun asiassa mennään oikeuteen saakka, tavarantarkastaja todistaa, miten on toimittu.

– Meillähän oli jo sovittu ratkaisu Lemminkäisen kanssa, jonka mukaan me olisimme olleet valmiit maksamaan puolet, mutta ilmeisesti Lemminkäisen pääkonttori veti sopimukselta jalat alta ja nyt mennään sitten tavarantarkastajan kautta, kertoo Leskinen.

Lemminkäisen Palosen mukaan asioista on vain käyty keskustelua.

– Minkäänlaista sopimusta ei ole ollut. Meidän esityksemme oli vastaantulo, mutta en halua sopimusasioista kertoa tarkasti julkisuudessa. Kaupunki lähtee siitä, että maksaja on löydyttävä. Mutta meidän vastuulla ei ole mitään, se oli tilaajan vastuulla, sanoo Palonen.