Sienitauti kellastuttaa ja pudottaa koivunlehtiä keskellä kesää

Heinäkuussa putoavat keltaiset, tummapilkkuiset koivunlehdet kielivät sienitaudista. Havaintoja on tehty ympäri Suomea. Kesän lämpö ja kosteus ovat olleet otollisia koivunruskolaikkutaudille, josta koivut kärsivät viime kesänäkin.

Kotimaa
Koivunruskolaikkutautisia rauduskoivunlehtiä
Risto Jalkanen / Luonnonvarakeskus

Jo heinäkuun puolivälissä monin paikoin Suomea koivujen on havaittu pudottaneen keltaisia lehtiä. Keskellä kesää näkymä saattaa olla kuin syksyllä. Kyse ei kuitenkaan ole aikaisesta ruskasta, vaan mitä ilmeisemmin koivua vaivaavasta sienitaudista.

Lämmin ja kostea kesä on ollut otollinen koivunruskolaikkutaudin lisääntymiselle.

– Havaintoja taudin vaivaamista koivuista on tehty runsaasti Helsingistä Rovaniemelle. Myös Raahessa havaintoja on tehty runsaasti, kertoo erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta.

Myös vuonna 2015 tätä etenkin rauduskoivuilla esiintyvää tautia esiintyi koko maassa Lappia myöten runsaasti.

Kuivuus voi kellastuttaa koivun lehdet ennen aikojaan, mutta tänä kesänä vettä on niin runsaasti, että siitä ei Jalkasen mukaan ole kyse.

Tauti vaikuttaa seuraavana vuonnakin

Koivu pystyy kontrolloimaan jokaista lehteä.

Risto Jalkanen

Taudin toinen nimi, hattutauti, juontuu siitä, että aiheuttajasieni tartuttaa latvusta alhaalta päin ja ankarassa tartunnassa vain ylin latvus säilyy vihreänä tupsuna, hattuna.

Taudin vaivaamat koivun lehdet kellastuvat ja varisevat etuajassa, alaoksista lähtien.

– Keltaisten lehtien alapinnalla olevat tummat laikut, joissa on tähtimäinen kuvio, on hyvä tunnusmerkki, kertoo erikoistutkija Risto Jalkanen.

Jos lehtiä putoaa paljon, se on pois seuraavan vuoden kasvusta, talvenkestävyydestä sekä jokavuotisesta juuriston uudistamisesta.

– Voi käydä niin, että nämä oksat, jotka nyt ovat menettämässä lehtiä, kuolevat tautiin viimeistään talven aikana, eikä niihin tule ensi kesänä lehtiä.

Koivu kontrolloi jokaista lehteä

Koivunruskolaikkutauti voi iskeä myös lehtiruotiin, jolloin puu pudottaa jopa virheettömän näköiset lehdet maahan.

– Koivussa kulkee jatkuvasti fysiologisia viestejä aine- ja ravinnevirroista sekä hormoneista. Jos niihin tulee häiriöitä, puu pystyy reagoimaan ja pudottamaan tällaiset lehdet.

Jostain syystä tauti näyttää vaivaavan enemmän kaupunkipuita.

Risto Jalkanen

– Se on puun tietoinen tapa torjua tauteja. Koivu pystyy kontrolloimaan jokaista lehteä, Jalkanen sanoo.

Hattutautinen koivu selviää taudista, mutta siitä ei enää koskaan tule kovin kaunista.

– Tällainen havainto meillä on muun muassa Rovaniemeltä. Puun paksuimpiin osiin tai oksankärkiin pitää jäädä terveitä kohtia, jotta se voi korjata tilannetta ja alkaa tehdä uusia versoja ja lehtiä, Jalkanen kertoo.

Koivunruskolaikkutautisia rauduskoivuja
Hattutaudissa lehdet putoavat muualta paitsi latvasta.Risto Jalkanen / Luonnonvarakeskus

Tautia esiintyy nykyisin koko Suomessa

Koivunruskolaikkutautia on esiintynyt enemmänkin noin viidentoista vuoden ajan itäisessä Suomessa, Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ja Lappiin.

– Parin viime vuoden aikana se on yleistynyt lounaisinta Suomea myöten Etelä-suomessa, keskisen Suomen ja läntisen rannikon alueella, Jalkanen kertoo.

Hän muistuttaa, että vaikka kyseisestä taudista on nyt tehty tavallista enemmän havaintoja, suurin osa koivuistamme ja metsämme ovat edelleen vihreitä.

– Jostain syystä tauti näyttää vaivaavan enemmän kaupunkipuita. Olisikohan siihen syynä, että rauduskoivuja on tuotu pohjoiseen etelästä, ja kaupunkipuilla on metsäpuita enemmän ulkoisia häiriötekijöitä, kuten melua, kolhuja ja saasteita.

Muitakin tauteja esiintyy

Myös koivunkierrelehtiviruksisten hies- ja rauduskoivujen määrä kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen. Virus ruskettaa lehdet ja käpristää ne rullalle.

– Kun virus tulee puuhun, se ei enää lähde pois. Jos oireet ovat ankaria, puu saattaa kuolla vaurioihin muutamassa vuodessa, Jalkanen sanoo.

Jalkasen mukaan myös pihlajissa on tänä vuonna tavallista runsaammin pihlajan rengaslaikkuvirustautia, joka ruskettaa ja käpristää lehdet.