Vadelma kypsyy etuajassa – Ruokapöytään päätyy vain harvoin hienoarominen metsävattu

Muutaman vuoden vanhoilla hakkuuaukioilla voi nyt nähdä punaista. Metsävattujen käyttö on kuitenkin varsin marginaalista, ja lähes kaikki kotitalouksissa käytetyistä vadelmista on viljeltyjä marjoja.

Kotimaa
Vadelman poimintaa.
YLE

Mustikan tavoin myös metsävadelma kypsyy tänä kesänä hieman etuajassa. Luonnovarakeskus Luken vanhempi tutkija Kauko Salon mukaan villivadelma kypsyy aalloissa. Samasta pensaikosta saattaa saada kerättyä satoa useamman viikon ajan.

– Vadelmalla on aika pitkä kypsymisen aloitus. Jos semmoisen hyvän kasvuston löytää, niin kyllähän siellä parin viikon aikana voi käydä vattuja poimimassa useampaan kertaan, tietää Salo.

Vadelma on mieluinen marja, mutta suurimmaksi osaksi se hankitaan toreilta tai puutarhoista. Kotitalouksissa käytetyistä vadelmista 98 prosenttia on viljeltyä vadelmaa.

Kauko Salon mukaan metsävadelma on koko maassa volyymeiiltaan hyvin marginaalinen marja. Toisin kuin esimerkiksi mustikasta ja puolukasta, metsävadelmasta Luke ei tee satoennustetta.

Vattuhan vaatii tuommoisen vähän rehevämmän kasvupaikan.

Kauko Salo

– Paikallisesti metsävadelmalla on oma merkityksensä. Ne, jotka tietävät, missä on isoja vadelmakasvustoja, poimivat niitä ahkerasti ja onhan se hieno aromi nimenomaan tämä meidän metsävadelma, kehuu vanhempi tutkija Salo.

Vattu on typpisyöppö

Metsävadelmia löytyy tavallisimmin avohakkuiden jälkeisiltä alueilta sekä ojien varsilta. Aikoinaan metsien kaskeaminen synnytti hyvän pohjan villivadelmille. Kaskeamisen miltei loputtua villivadelmiakin on vähemmän.

– Vattuhan vaatii tuommoisen vähän rehevämmän kasvupaikan. Se on typpisyöppö ja se tarkoittaa sitä, että kun ennen paljon kaskettiin, niin metsävadelma oli meillä paljon yleisempi. Se tuli reheville, poltetuille taikka kasketuille alueille. Nykypäivänä on vain vähän metsäpalon jälkeisiä ja tämän tapaisia alueita, kertoo Salo.