Virolaiset tekivät sen taas – suomalaista Ikitie-elokuvaa tehdään kotimaan sijasta Virossa

Ikitie-elokuvaa tehdään paraikaa Virossa. Siellä on käytössä uusi tukijärjestelmä, jonka tarkoitus on vetää maahan kansainvälisiä elokuvatuotantoja. Suomesta puuttuu vastaava satsaus. Tilanteeseen saattaa tulla muutos ensi vuonna.

Viro
Tommi Korpela ja Irina Björklund.
Tommi Korpela esittää Ikitiessä päähenkilö Jussi Ketolaa, joka muilutetaan itärajalle 1930-luvulla. Ketola pakenee Neuvostoliittoon. Irina Björklund näyttelee Antti Tuurin romaaniin perustuvassa elokuvassa Ketolan suomalaista vaimoa Sofiaa.MRP

Antti Tuurin romaaniin perustuvaa Ikitietä kuvataan parhaillaan Viron Varangussa. Se on jälleen yksi suomalaiselokuva, joka kotimaan sijasta tehdään maamme rajojen ulkopuolella.

Yksi syistä sille, miksi juuri Viro valikoitui kuvauspaikaksi, on maassa vuoden alusta lanseerattu elokuvien kannustinjärjestelmä.

– Se toi meille puuttuvan rahoituksen, jonka avulla pystyimme tekemään tuotantopäätöksen, Ikitien tuottaja Ilkka Matila kertoo.

Toinen hyvä syy valita Viro oli romaanin tarina. Sen tapahtumat sijoittuvat isolta osin 1930-luvun Neuvostoliittoon. Virosta löytyi lähes autenttisia kuvauspaikkoja.

Ikitie testaa Viron systeemin

Suomalainen Ikitie on ensimmäinen elokuva, jota tuetaan Viron uudesta järjestelmästä.

Kannustimen idea on yksinkertainen: jos päätät tehdä elokuvasi Virossa, saat maassa syntyneistä kuluista 30 prosenttia takaisin.

– Saamme käytännössä 30 prosentin alennuksen kaikista sieltä ostetuista palveluista. Jos kulutamme Virossa miljoona euroa, saamme lisärahoitusta 300 000. Se oli avain elokuvan toteutumiseen, Matila sanoo.

Tukea myöntää Viron elokuvainstituutti ja sen on tarkoitus houkutella ulkomaisia tuotantoja maahan.

Matila muistuttaa, että suomalaiset eivät ole vain saamapuolella.

– Me työllistämme siellä valtavasti ihmisiä ja käytämme heidän palveluitaan. Me kehitämme heidän alaansa. Tämä sama olisi mahdollista tehdä myös Suomessa.

Ilkka Matila.
Tuottaja Ilkka Matilan mukaan Viron uuden kannustinjärjestelmän tuki oli ratkaisevan tärkeä Ikitien toteutumiselle.Sasha Silvala / Yle

Suomi tulee jälkijunassa

Suomeen onkin ajettu elokuvan kannustinjärjestelmää useita vuosia. Vastaava tuki on jo käytössä noin parissakymmenessä muussa Euroopan maassa.

Nyt asiat ovat nytkähtäneet Suomessakin eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa Suomeen mallia, jossa elokuvatuotannoille hyvitettäisiin täällä syntyneistä kuluista enimmillään 25 prosenttia.

Kannustinrahaa saisivat tuotannot, joiden kokonaisbudjetti olisi vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Summa on korkea, jos sitä vertaa kotimaisten elokuvien parin viime vuoden keskimääräisiin budjetteihin: ne ovat jääneet noin 1,2 miljoonaan euroon. Tukea voisivat kuitenkin hakea myös suomalaiset vähimmäisrajan ylittävät elokuvat.

Islanti on uusi Hollywood

Kokemukset muualta Euroopasta ovat olleet rohkaisevia.

– Loistavana esimerkkinä on Islanti, joka on viimeisen neljän vuoden aikana saanut isoja amerikkalaisia blockbuster-tuotantoja omalle maaperälleen, sanoo kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Piskuisen Islannin elokuvatuotantojen liikevaihto on kasvanut kannustinten avittamina yli 300 prosenttia. Pohjois-Irlannissa kuvattu Game of Thrones -sarja on puolestaan piristänyt maan taloutta noin 140 miljoonalla eurolla.

– Elokuvatuotannot työllistävät paljon myös muita kuin elokuva-alan ihmisiä: catering- ja majoitus- sekä kuljetuspalveluja, Mäkelä sanoo.

Asiaa tutkinut työryhmä ehdottaakin, että uudelle kannustinjärjestelmälle varattaisiin 10 miljoonan euron määräraha.

– Virkamiesten toiveena on, että se otettaisiin huomioon elokuun budjettiriihessä. Tavoitteena on, että järjestelmä olisi käynnissä jo ensi vuoden alusta. Poliitikot sen lopulta päättävät, työryhmään kuulunut Mäkelä sanoo.

Tommi Korpela
Ville Virtasen näyttelemä Hill on Ikitie-elokuvan kolhoosin johtohahmoja. Tommi Korpelan Jussi Ketola liittyy myös Hopea-kolhoosiin.MRP

Myös elokuvateollisuus karkaa halpamaihin

Ideaalitilanne olisi tehdä elokuvat niillä paikoilla, joilla tarina tapahtuu. Suomeen sijoittuvia kotimaisia tuotantoja on kuitenkin viime aikoina kuvattu ulkomailla: Hella W:tä Virossa, Kätilöä Liettuassa,_ Big Gamea_ Saksassa ja _Rat Kingiä _Virossa.

Ulkomaille lähdetään kannustinten perässä mutta myös siksi, että siellä on halvempaa.

– Meillä on Suomessa korkea kustannustaso. Se ajaa hankkeita matalamman kustannustason maihin – samalla tavalla kuin muillakin teollisuudenaloilla, Matila sanoo.

Myös työajat ovat muualla joustavammat.

– Kansainvälinen käytäntö on kuvata 10–12 tuntia päivässä ja kuutisen päivää viikossa. Se on Suomessa jo lähtökohtaisesti työehtosopimusten ja työaikalainsäädännön kannalta vaikea asia, Matila toteaa.

Kannustin olisi saanut harkitsemaan Suomea

Spekuloidaan hetki. Ikitien budjetti on suomalaisittain poikkeuksellisen korkea, lähes kolme miljoonaa euroa. Rahoittajia on Suomesta, Virosta ja Ruotsista.

Ikitie olisi täyttänyt Suomeen kaavaillun uuden tukisysteemin hakukriteerit. Olisiko Matila voinut ajatella tekevänsä elokuvan Suomessa, jos kannustinjärjestelmä olisi täällä käytössä?

– Ehdottomasti. Meillä on matala byrokratia, Suomi on turvallinen maa, jossa on hyvä infrastruktuuri ja palvelutaso. Lisäksi ammattitaito on meillä korkealla tasolla. Ne kaikki puhuvat Suomen puolesta.