Yle kävi Ikitie-leffan kuvauksissa – Venäläisrahoittajat eivät syttyneet Stalinin vainoista

Viron Varangussa kuvataan suomalaista Ikitie-elokuvaa. Se kertoo Jussi Ketolan selviytymistarinan Lapuan liikkeen kynsistä neuvostokolhoosiin ja takaisin Suomeen. Olot kuvauspaikalla ovat lähes yhtä askeettiset kuin 1930-luvulla.

elokuvat
Jos vaikuttaa siltä, että näyttelijä Tommi Korpela esiintyy jatkuvasti kotimaisissa elokuvissa, olet oikeassa. Kuva Ikitie -elokuvan kuvauksista. Elokuva tulee ensi-iltaan syyskuussa.
Jos vaikuttaa siltä, että näyttelijä Tommi Korpela esiintyy jatkuvasti kotimaisissa elokuvissa, olet oikeassa. Kuva Ikitie -elokuvan kuvauksista. Elokuva tulee ensi-iltaan syyskuussa.MRP

ViroHopea-kolhoosin kyltti näkyy kauas. Sen portista porhaltaa sisään antiikkinen auto jo viidettä kertaa peräkkäin. Vain ympärillä pörräävistä näyttelijöistä, kymmenistä avustajista ja kameramiehistä voi päätellä, ettei sittenkään olla 1930-luvun Neuvostoliitossa.

Antti Tuurin Ikitie-romaanin tarina muuntuu paraikaa elokuvamuotoon. Ollaan Viron Varangussa maaseudulla. Kuvataan kolhoosikohtausta, jossa ilo on ylimmillään. Maahan paremman elämän toivossa muuttaneet amerikkalaiset ja suomalaiset viettävät harjakaisia.

Vielä Tommi Korpelan näyttelemä Jussi Ketola ei tiedä, miten katkerasti unelmat murskautuvat. Lapuan liike on kyydittänyt Ketolan itärajalle. Ketola pakenee Neuvostoliittoon, jossa hän saa uuden henkilöllisyyden, vaimon ja työtä kolhoosista.

Amerikasta on saapunut Karjalaan muitakin ihmisiä, joiden kanssa Ketola päättää rakentaa työläisten onnelan. Stalinin vainot muuttavat paratiisin kuitenkin lopulta helvetiksi.

Kun elokuvan teosta tulee selviytymistä

_Ikitie _on Jussi Ketolan selviytymistarina. Hän pärjää lopulta koettelemuksista huolimatta.

– Jokainen, jolla on "miksi", selviää melkein mistä vain. Ketolalla se on perhe, joka jää kotiin. Minun roolianalyysissäni se riittää vallan mainiosti siihen, että minulla on jotain, minkä puolesta jaksan seuraavan päivän eteenpäin, Korpela sanoo.

Kuvausolosuhteet ovat askeettiset. Juoksevaa vettä ei ole ja bajamajat toimittavat vessan virkaa. Korpela on kuitenkin erittäin tyytyväinen siitä, että töitä tehdään luonnonhelmassa.

– Täällä on aivan ihanaa. Alkujakso oltiin Tallinnassa ja Sillanmäessä ahtaissa kellareissa, varastoissa ja hylätyissä tehtaissa. Niissä leijui 30 vuoden pöly ja home. Siinä vaiheessa, kun huomaa, että koko teknisellä ryhmällä on hengityssuojaimet ja kypärät päässä, sitä alkaa miettiä, onko minun terveellistä olla täällä.

Kuvista tuli Korpelan mukaan kuitenkin "pirun hyvännäköisiä".

Lavaste
Ikitien lavastetalot näyttävät oikeilta vain etupuolelta.Sasha Silvala / Yle

Ikitie on venäläisille musta aihe

Ikitien kuvaukset alkoivat 20. kesäkuuta. Nyt ollaan puolivälissä. Tätä ennen on kuvattu sisäkohtauksia Tallinnassa, lavastettu Petroskoin juna-asema Haapsaluun ja Petroskoin kaupunki Sillanmäkeen.

Rakveren lähistöltä Varangusta löytyi purkukuntoinen vanha koulu, joka remontoitiin kolhoosiksi.

Ikitien tuottaja Ilkka Matila kertoo, että alun perin hänen tarkoituksenaan oli kuvata tarina autenttisilla tapahtumapaikoilla Petroskoissa. Venäläisrahoittajat eivät kuitenkaan lämmenneet hankkeelle.

– He totesivat, että taasko tällainen musta aihe, että onko meidän aina kerrottava niistä Venäjän historian huonoista hetkistä, kuten esimerkiksi Stalinin vainoista. He pitivät aihetta epäkiinnostavana ja epäkaupallisena.

1930-luvun neuvostomaisemat löytyivät onneksi Virosta: oli hiekkateitä ja kolhoosiksi taipuvaa vanhaa rakennusta.

Esityöt helvettiä, kuvaaminen ihanaa

Ohjaaja Antti-Jussi Annila on aiemmin tehnyt kaksi pitkää elokuvaa: Kungfutyylisen Jadesoturin (2006) ja kauhuelokuva Saunan (2008).

– Se, mikä minua kiehtoi Tuurin kirjassa oli, että Tuuri kirjoittaa hyvin toteavaan sävyyn isojakin asioita. Me pyrimme säilyttämään saman realismin, Annila sanoo.

Annila pitää ulkomailla työskentelyä hyvänä: elokuvasta tulee leiri, jossa pitää tulla valmista. Se tosin edellyttää tarkkaa ennakkovalmistautumista, mikä ei ole herkkua.

– Ennakkotuotanto on välillä ihan helvettiä. Muutama kuukausi ennen kuvauksia tulee sellainen olo, että hei oikeasti, nyt riittävät nämä palaverit. Esityöt ovat helvettiä, kuvaaminen on ihanaa.

Ville Virtanen.
Ikitien näyttelijäjoukkoon kuuluvat muun muassa Hannu-Pekka Björkman ja Ville Virtanen.Sasha Silvala / Yle

Milloin mies murtuu?

Ilkka Matila ei ole ensimmäistä kertaa tuottamassa elokuvaa, joka pohjautuu Antti Tuurin romaaniin. Tätä ennen tulivat_ Rukajärven tie (1999) ja _Lakeuden kutsu (2000).

– Antin tapa kirjoittaa on hyvin elokuvallinen. Se on suoraviivaista, siinä on selkeästi yksi päähenkilö, jonka kaarta seurataan. Kun luen Antin kirjaa, se muuttuu minun päässäni saman tien kuviksi. Lisäksi Antin tarinat ovat universaaleja, Matila perustelee.

Ohjaaja Antti-Jussi Annila viehättyi Ikitien tarinasta. Se kun keskittyy mieheen, joka viedään väkivalloin pois perheensä luota ja pakotetaan ottamaan uusi identiteetti.

– Samastuin hänen kujanjuoksuunsa: kuinka pitkälle mies voidaan pakottaa, ennen kuin hän murtuu.

Annila piti myös Tuurin kuvaamaa tarinaa 1930-luvulla Neuvostoliittossa asuneista amerikkalaisista absurdina.

– En ensin uskonut, että se on totta. Minun piti tarkistaa, että onko Karjalassa oikeasti ollut hetken aikaa pieni amerikkalaisyhteisö, jossa on pelattu baseballia, syöty popcornia ja käyty jazzklubeilla. Se piti paikkansa.

Suomalaisetkin olivat elintasopakolaisia

Matila pitää Ikitien aihetta tärkeänä ja näkee siinä yhtymäkohtia nykyaikaan. Ennen toista maailmansotaa suomalaiset etsivät parempaa elämää Yhdysvalloista ja osa sittemmin Neuvostoliitosta.

– He olivat suomalaisia elintasopakolaisia. Tänäkin päivänä ihmiset lähtevät liikkeelle paremman elämän toivossa. Tässä elokuvassa niin tekevät suomalaiset. Sitä meidänkin kannattaisi useammin muistella.

Matila halusi myös antaa elokuvalla äänen vaiennetuille ja Stalinin vainoamille.

– Olen Karjalassa käynyt joukkohaudoilla ja tavannut ihmisiä, joiden isovanhemmat tai vanhemmat makaavat siellä mullan alla, luoti niskaan ammuttuna. Kaikki halusivat unohtaa nämä ihmiset. He olivat epämiellyttävä totuus Neuvostoliitolle, Yhdysvalloille ja Suomelle. Näen sen tärkeänä, että nämäkin ihmiset saavat oman tarinansa kerrottua.

Tommi Korpela ja Ilkka Mattila.
Näyttelijä Tommi Korpela ja tuottaja Ilkka Matila löytävät Ikitien tarinasta yhteyksiä nykypäivään. Ikitiessä siirtolaiset lähtevät etsimään parempaa elämää.MRP

Tästä tytöstä kuullaan vielä

Ikitien nuoria lupauksia edustaa 10-vuotias Eedit Patrakka. Hän näyttelee amerikkalaista Marya, joka ystävyyden toivossa seurailee Tommi Korpelan Jussia. Tämä tyttö ei kipsaa.

– Yleensä, jos minä jännitän, teen oman pienen rauhapaikan. Mietin, mitä ohjaaja on minulle sanonut ja mitä minä voisin itse vielä tehdä. Jos tulee joku vaativa kohtaus, yksi iso juttu, jota teen, on, että vihellän tai jotain, mikä saa minut omaan pieneen rauhaan.

Ikitien näyttelijäjoukko koostuu suomalaisten lisäksi ruotsalaisista, virolaisista ja tanskalaisista.

Mukana ovat muun muassa Vallan linnake -sarjasta tunnettu Sidse Babett Knudsen, Jonna Järnefelt, Hannu-Pekka Björkman ja Lembit Ulfsak. Pienessä roolissa nähdään myös yhdysvaltalainen Grammy-palkittu musiikkituottaja Eric Peltoniemi, jolla on suomalaiset sukujuuret.

Elokuvan ensi-ilta on syksyllä 2017.

Ikitien kuvaukset.