Analyysi: Julkinen paine pakottaa Nordeaa muutoksiin

Pohjoismainen pankkikonserni Nordea myöntää Luxemburgin-yksikkönsä tehneen virheitä. Pankin pääviesti on edelleen sama: veroparatiisien villit vuodet ovat Nordeassa taakse jäänyttä aikaa, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Jyri Hänninen.

talous
Mossack Fonseca -asianajotoimiston tietovuoto on paljastanut suuren määrän veroparatiisijärjestelyitä.
Mossack Fonseca -asianajotoimiston tietovuoto on paljastanut suuren määrän veroparatiisijärjestelyitä. Pohjoismaissa tietovuoto iski etenkin Nordeaan.Ghadi Boustani / Yle

Nordean toimitusjohtajana vasta vajaan vuoden toiminut suomalainen Casper von Koskull ei saanut odottaa kauan, kun hän ajautui keskellä kriisiä.

Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea on saanut viime kuukaudet selitellä niin sanottujen Panaman papereiden paljastuksia.

Pankki on auttanut asiakkaitaan perustamaan veroparatiisiin yhtiöitä yhteistyössä panamalaisen asianajotoimisto Mossack Fonsecan kanssa.

Keskiviikkona Nordea julkisti teettämänsä sisäisen tarkastuksen tuloksia sekä toimenpiteitä, joita se aikoo käynnistää Panaman paljastusten takia. Nordea myönsi jo etukäteen tiedossa olleen asian: pankilla oli huhtikuussa 2016 "offshore-yrityksiä asiakkaana 562". Suomeksi sanottuna Nordea on hoitanut yli viiden sadan veroparatiisiyhtiön pankki- ja monissa tapauksissa muitakin palveluita.

Näistä yhtiöistä 129 oli sellaisia, jotka olivat rekisteröity Panamaan tai joita hallinnoi Mossack Fonseca, Nordea kertoo selvityksessään.

Mutta mitä Nordean toiminnasta pitäisi ajatella? Ja onko pankin toiminta muuttunut jollain tavalla?

Nordea Campus Helsinki.
Pankkikonserni Nordea kertoo tiukentavansa ohjeistuksiaan veroparatiiseihin liittyvissä toiminnoissaan.Derrick Frilund / Yle

Nordea ei ole poikkeustapaus

Suomessa ja Ruotsissa Nordeaa on höykytetty rajusti Panaman tietovuoden jälkeen. Poliitikot ovat arvostelleet pankkia, puolueet ovat irtisanoneet tilejään pankissa ja ainakin yksittäiset asiakkaat ovat jättäneet Nordean.

Pankkimaailmassa Nordean toiminta ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisesta. Kaikilla kansainvälisillä pankeilla on laajaa toimintaa veroparatiiseissa.

Esimerkiksi useat sveitsiläiset pankit ovat jääneet kiinni toiminnasta, jossa ne ovat auttaneet asiakkaitaan kiertämään veroja suorastaan teollisessa mittakaavassa. Ja näissä tapauksissa ei ole kyse mistään laillisesta verosuunnittelusta.

Nordea ei kestä enää uutta veroparatiiseja koskevaa paljastusta.

Nordea valitsi keväällä ensimmäisten Panama-uutisten aikaan puolustuspuheekseen väitteen siitä, että veroparatiisien hullut vuodet loppuivat pankissa jo vuonna 2009. Tuolloin pankki tiukensi sisäisiä ohjeitaan. Pankin oman kertoman mukaan tämä johti siihen, että moni asiakas jätti pankin.

– Selvityksessä ei kuitenkaan löytynyt todisteita siitä, että NBSA:n työntekijät olisivat olleet aloitteellisina offshore-yritysten perustamisessa tai aktiivisesti edesauttaneet asiakkaiden mahdollista veronkiertoa, Nordean raportissa todetaan.

Samalla Nordea kuitenkin myönsi, että sen omia ohjeistuksia ei ole noudatettu kaikissa tapauksissa. Ongelmia on raportin mukaan ollut muun muassa siinä, että kaikkien asiakkaiden ei ole varmistettu hoitaneen ilmoitus- ja verovelvoitteensa.

Veroparatiisitalous vaikeuksissa

Kohun keskiössä olleella Nordean Luxemburgin-yksiköllä on vahvasti suomalaiset juuret, kuten Yle osoitti jutussaan huhtikuussa. Luxemburgin kautta Nordea on perustanut asiakkailleen paitsi yhtiöitä, myös esimerkiksi säätiöitä Liechtensteiniin.

Takavuosina Nordea mainosti vielä (siirryt toiseen palveluun)avoimesti Luxemburgin-yksikkönsä alaisuudessa toimivaa Sveitsin-konttoria hyväksi valinnaksi alppimaan tiukan pankkisalaisuuden takia.

Vielä vuonna 2002 Nordea kertoi verkkosivuillaan, että myös käteistalletukset Luxemburgiin ja Sveitsiin ovat mahdollisia. Tuossa vaiheessa private bankingin asiakkaiden minimisijoitus oli 50 000 euroa. Nordea siis otti vastaan suuria summia käteistä, mikä on esimerkiksi rahanpesun ja veronkierron kannalta hyvin ongelmallista.

Ainakaan avoimesti Nordea ei ole tällaisia toimintatapoja enää viime vuosina markkinoinut.

Panaman paperit ovat yksi lisälenkki veroparatiisitaloutta koskevien paljastusten ketjussa. Laillisen verosuunnittelun lisäksi veroparatiiseja käytetään järjestäytyneessä rikollisuudessa, korruptiossa, suoranaisessa veronkierrossa ja omaisuuden piilottamisessa. Paljastukset ovat kuitenkin ajaneet veroparatiiseja ahtaalle.

Etenkin Nordean tapaiset merkittävät pankkikonsernit joutuvat harkitsemaan uudelleen, minkälaista toimintaa ne ylläpitävät ja edesauttavat veroparatiiseissa.

Mikä muuttuu Nordeassa?

Nordea kertoi keskiviikkona useista toimenpiteistä, joita se käynnistää pankin sisällä. Pankkiin tulee muun muassa "etiikkaan ja arvoihin keskittyvä toimikunta" sekä verotoimikunta. Pankin sisäisiä toimintaohjeita muutetaan niin, että "ne jättävät mahdollisimman vähän tilaa erilaisille tulkinnoille".

Luxemburgin-yksikkö myös integroidaan tiukemmin pohjoismaiseen organisaatioon eli sooloilulle jätetään vähemmän tilaa.

Ruotsin finanssivalvoja on puuttunut Nordean toimintaan kahteen kertaan eli vuosina 2013 ja 2015. Pankki sai yhteensä yli kahdeksan miljoonan euron sakot valvojalta.

Ruotsin finanssivalvojan julkaiseman raportin mukaan pankilla on saattanut olla ”vaikeuksia erottaa verolain vastaisia toimia ja [laillista] verosuunnittelua”. Valvoja kiinnitti huomiota myös siihen, että Nordean valvonta sen yksityispankkipuolen asiakkaiden kohdalla on ollut puutteellista.

Nordea on kertonut tehneensä yli 500 "korjaavaa toimenpidettä" Ruotsin finanssivalvojan selvitysten jälkeen.

Ruotsin finanssivalvojalla on käynnissä oma selvitys myös Panaman tietovuodon tiimoilta.

Panama-kohun jälkeen Nordealle ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa toimintatapojaan. Tämä voi tarkoittaa – ja on jo tarkoittanut – joidenkin vauraiden asiakkaiden äänestämistä jaloillaan. Pankki ei kuitenkaan kestä uutta veroparatiisia koskevaa paljastusta, koska sillä voi olla jo merkittäviä taloudellisia seurauksia asiakaskadon takia.

Nordeassa kipuillaan veroparatiisitoiminnan kanssa, mutta useissa maailman muissa suurpankeissa pesänselvitystä verokeitaista ei ole vielä edes aloitettu.

Jutussa kerrottiin alun perin, että Nordean Luxemburgin-yksiköllä olisi nykyisin asiakkaana enää 129 offsshore-yritystä. Oikea luku on 562.