Kesäkolumnisti Elina Yrjölä: Huolestuttaako maahanmuutto? Anna maahanmuuttajalle duunia!

Mitä enemmän maahanmuutto huolestuttaa, sitä kiinnostuneempi kannattaa olla siitä, miten maahanmuuttajille löytyy työtä. Työ on parasta kototuttamista, ja toisaalta järkevän tekemisen puute johtaa usein vaikeuksiin, kirjoittaa Elina Yrjölä.

kolumnit
Elina Yrjölä
Elina Yrjölä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Alkuun varoitus: tämä kirjoitus saattaa kuohuttaa tunteitanne. Juttu käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä. Se ei ole helppo eikä yksinkertainen aihe, mutta minusta meidän on täällä Suomessa ennemmin tai myöhemmin aloitettava tämä keskustelu. Uskon, että mitä aikaisemmin sen teemme ja mitä avoimemmin puhumme, sitä paremmin onnistumme.

Työ on nimittäin parasta kotouttamista.

Työtä tekemällä pääsee mukaan yhteiskuntaan. Tutustuu ihmisiin, löytää ystäviäkin. Oppii vierasta kieltä aika tehokkaasti. Ja mikä parasta, kun ihmisellä on mielekästä tekemistä ja rahaa, hän pysyy todennäköisemmin niin kutsutusti poissa pahanteosta.

Mutta mistä saamme maahanmuuttajille töitä, kun Suomessa on jo valmiiksi työttömiä?

Se onkin vaikea kysymys. On hyvin todennäköistä, että maahanmuuttajat kilpailevat ainakin aluksi jossain määrin samoista työpaikoista kuin suomalaiset. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) maahanmuutto ei kuitenkaan juuri heikennä kantaväestön työllisyystilannetta.

Pikemminkin näyttää siltä, että maahanmuutto on omiaan tuomaan talouteen uutta puhtia. Maahanmuuttajat ovat usein taloudellisesti heikossa asemassa maahan tultuaan. Niinpä monilla heistä on kova hinku parantaa asemaansa ja siitä syystä kova hinku myös paiskia hommia.

Matalapalkka-kysymys on suomalaisille vaikea. Me olemme tasavertaisuuden yhteiskunta

Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä maahanmuuttajien rooli talouskasvussa on iso. Yhdysvallat ei ole ihanneyhteiskunta, mutta todennäköisesti meidän kannattaisi tässä asiassa pyrkiä siihen, missä Yhdysvallat on onnistunut: saamaan maahanmuuttajat töihin tai omia yrityksiä pyörittämään. Silloin maahanmuutto alkaa pikkuhiljaa luoda uutta hyvinvointia ja uusia työpaikkoja kaikille suomalaisille.

Osa maahanmuuttajista on hyvin koulutettuja tai ainakin valmiita kouluttautumaan. Suomessa onkin jo meneillään hankkeita, joissa maahanmuuttajista kurssitetaan vaikkapa tietokoneohjelmoijia, joista on pulaa.

Iso osa maahanmuuttajista sijoittuu kuitenkin hyvin tavallisiin ja arkisiin töihin – jopa sellaisiin, joita suomalaiset eivät halua tehdä. Erään henkilöstöpalveluyrityksen listoilla on pääkaupunkiseudulla pari ja puoli sataa tiskaajaa. Listalla ei tiettävästi ole yhtään suomalaista nimeä.

Mutta kyllä olisi, jos tiskaamisesta maksettaisiin kunnon palkkaa!

Totta. Jos tiskaaminen olisi erittäin hyvin palkattua, siihenkin hommaan hakeutuisi lisää väkeä.

Ja tässä tullaankin maahanmuuttajien työllistymisen toiseen hankalaan kohtaan. Jos haluamme maahanmuuttajille töitä, meidän on hyväksyttävä niin sanotun joustavuuden lisääminen työmarkkinoille.

Tämä merkitsee todennäköisesti esimerkiksi matalapalkkaisten töiden lisääntymistä. On tyypillistä, että työmarkkinoille kielitaidottomina ja vähän koulutettuina tulevat aloittavat matalapalkkaisissa töissä. Siitä he tai viimeistään heidän lapsensa etenevät parempiin paikkoihin, jos työmarkkinat ja muu yhteiskunta toimivat hyvin (siirryt toiseen palveluun).

Aihe on suomalaisille vaikea.Me olemme tasavertaisuuden yhteiskunta. Palkka- ja varallisuuserot ovat maailman mittakavassa mitättömän pienet. Meidän on vaikea pitää reiluna sitä, että jonkun palkka on vaikkapa 10 kertaa niin suuri kuin toisen, emmekä me tykkää sitä, mitä jotkut kutsuvat piikayhteiskunnaksi.

Meillä on entistä enemmän maahanmuuttajia, eivätkä he kaikki täältä lähde, vaikka joku niin toivoisikin

Nämä ovat hyviä ja kunniakkaita ajatuksia, joita ei kannata kokonaan hylätä. Mutta tuskin yhteiskunnalle on hyväksi sekään, että maahanmuuttajat vain kuluttavat yhteisiä varoja eivätkä ole omalla työllään mukana kartuttamassa niitä. Ei meidän kannata jättää käyttämättä sitä voimaa, mikä maahanmuuttajissa on. Maahanmuutto hyödyttää Suomea varmimmin silloin, kun saamme tulokkaat mukaan paiskimaan hommia hyvän Suomen puolesta (siirryt toiseen palveluun).

Entä miten tämä tilanne hoidetaan niin, että maahanmuuttajat tosiaan tuottavat hyvinvointia ja työpaikkoja sekä itselleen että muille? Ja että suomalaisillakin on töitä, mutta kuitenkin niin, että töistä maksetaan siedettävää palkkaa?

Yksi selkeä vinkki: aletaan joustaa kielitaitovaatimuksista. Ei liikaa kielikoulutusta vaan äkkiä töihin, sillä siellä oppii suomea juuri sillä tavalla, kuin omissa hommissa pitääkin.

Lopusta meidän kannattaa ryhtyä kiireen vilkkaa keskustelemaan laajasti ja avoimesti, tosiasiat tunnustaen. Meillä on entistä enemmän maahanmuuttajia, eivätkä he kaikki täältä lähde, vaikka joku niin toivoisikin. Niinpä on aika miettiä, miten luomme sellaiset työmarkkinat ja sellaisen yhteiskunnan, että mahdollisimman iso osa tulokkaista pääsee kunnolla mukaan rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Mistä olemme valmiita luopumaan, ja mistä haluamme ehdottomasti pitää kiinni? Voimmeko hyväksyä vaikkapa matalapalkkatyömarkkinoiden synnyn, jos tiedämme, että matalapalkkaisista töistä on reittejä paremmin palkattuihin?

Ja mitä enemmän maahanmuutto huolestuttaa, sitä innokkaammin tätä keskustelua kannattaa käydä. Työ on parasta kotouttamista ja siksi myös paras yhteiskuntarauhan tae.

Ja hei, onhan se myös ihmismäistä koettaa tarjota mahdollisimman monelle tapa hankkia elanto itselleen ja perheelleen, olipa nimi sitten Aino, Natasha tai Fatma.

Elina Yrjölä on yrittäjä, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa liikkeenjohtajana, taloustoimittajana ja matkaoppaana. Hän innostuu talouden kuivimmistakin ilmiöistä ja koettaa nyt viisissäkymmenissä parantua pahimmasta vastarannankiiskeydestä.