Korpikansan kansallispuku on lentoetsijän painajainen – ota ainakin valkea sanko mukaan

Suomessa etsitään ihmisiä lentämällä pari sataa kertaa vuodessa. Viranomaisilla on tehokkaat, mutta kalliit laitteet. Toimintaa täydentää vapaaehtoisten joukko, joka lähtee kahden tunnin varoitusajalla ilmaan viranomaisen pyynnöstä huomattavasti halvemmalla.

viranomaiset
Sähkölinja kuvattuna lentokoneesta.
Heikki Rönty / Yle

Kun suomalainen menee metsään, hänellä on tavallisesti päällään maastopuku tai muuten tummaa vaatetta yllään. Se on etsijän kannalta huonoin mahdollinen vaatetus, sanoo Kajaanin Moottorilentäjien puheenjohtaja Jukka Sipilä.

Sipilällä on vara sanoa asiasta, koska hän kommentoi asioita vapaaehtoisena lentopelastajana.

– Jos marjaämpäri tai takki olisi valkoiset, se olisi etsinnän kannalta hyvä asia. Valkoinen erottuu kesäisestä ja syksyisestä metsästä kaikkein parhaiten.

Usein eksynyt itse tietää olevansa eksyksissä. Silloin on hyvä noudattaa muutamaa perussääntöä, sanoo Sipilä.

– Hakeudutaan avoimelle paikalle, ettei jäädä sinne metsän siimekseen. Kun lentokone näkyy, niin vilkutellaan sitä valkeaa sankoa tai takkia, niin silloin me löydämme eksyneen helposti.

Viranomainen määrittelee etsintäalueen, joka voi olla useita neliökilometrejä.

Jukka Sipilä

Kun etsittävä löytyy, paikan koordinaatit ilmoitetaan viranomaisille. Myös etsittävälle kerrotaan, että hänet on löydetty.

– Etsintäkone vaaputtaa siipiään ja kiertelee siinä ympärillä. Meillä on koneessa myös kapuloita, joihin voimme kirjoittaa etsittävälle viestin. Se pudottaa viestikapulan siihen etsittävän lähelle joissain tapauksissa.

Katoaminen on kallista

Ihmisen etsintätöihin on Suomessa raskas, tehokas ja kallis organisaatio. Pelastus- ja etsintälentoja johdetaan Turusta, meripelastuskeskuksesta. Sieltä määritellään, mistä kopteri tai lentokone nousee ilmaan.

Virka-apupyyntöjä voi tulla poliisilta, pelastuslaitokselta tai ensihoidolta, aina vastuuviranomaisen mukaan, sanoo meripelastusjohtaja Anssi Somppi.

– Etsimisessä lentotehtäviä on vuositasolla 100–200 eri viranomaisille. Joskus siirrämme tehtäviä myös puolustusvoimille, esimerkiksi silloin, kun päivystysvalmius jollain alueella muuten vaarantuisi.

Kun lentokone näkyy, niin vilkutellaan sitä valkeaa sankoa tai takkia, niin silloin me löydämme eksyneen helposti.

Jukka Sipilä

Toiminta on kallista, mutta tietyllä tavalla hypoteettinen kysymys. Laskua ei lähetetä, koska kaikki on valtion toimintaa, sanoo Somppi.

– Kaluston lentotunnit lennetään joka tapauksessa, säästösyistä niitä ei tallissa pidetä. Lentolaitteiden tekniset etsintäominaisuudet ja kelikelpoisuus ovat hyvät, miehistöt ammattilaisia. Jos he eivät ole tehtävää suorittamassa, he ovat harjoittelemassa, sanoo Somppi.

Vapaaehtoistoiminta täydentää

Suomen lentopelastusseuralla (siirryt toiseen palveluun) on Suomessa parikymmentä tukikohtaa, joissa on ympärivuorokautinen, vapaaehtoinen päivystys kahden tunnin varoitusajalla. Seuran päätehtävänä on kouluttaa ja koordinoida vapaaehtoisia viranomaistoimia tukevaan etsintä- ja palolentotoimintaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että seura vastaa viranomaisen apupyyntöihin keskitetysti ja määrittelee, mistä tukikohdasta etsintälennolle lähdetään.

Yksi tukikohdista on Kajaanissa. Siitä huolehtii Kajaanin Moottorilentäjät, jonka puheenjohtaja Jukka Sipilä tiivistää harrastuksen vaatimukset motivaatioon.

– Päivystämme vuorokauden ympäri jokaisen viikonpäivänä, ja valoisan aikaan hälytys voi tulla yölläkin. Etsintälennot ovat yksi osa toimintaamme ja Kajaanissa näitä lentoja on yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sipilä.

Pienlentokone kentällä.
Kajaanin Moottorilentäjien Cessna 172N Skyhawk II on valmistettu vuonna 1979.Laura Tolonen / Yle

Keskimäärin etsintäkoneen ilmaan nousu tapahtui vajaassa puolessatoista tunnissa kaikkine valmisteluineen. Koko maassa etsintä- ja valvontalentoihin noustiin ilmaan saakka 21 kertaa viime vuonna. Hälytyksiä tuli 39.

– Osassa ehti maassa toimivan vapaaehtoisen pelastuspalvelun ihmiset löytää etsittävän ensin.

Hälytyksestä ilmaetsintään lähtemisestä päättää usein poliisi, kun kyseessä on etsintätehtävä. Yhteistyö onkin tiivistä eri viranomaisen ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa.

– Kerho saa korvauksen lennettyjen minuuttien perusteella. Korvauksella pidetään käytettävä kone kunnossa, mutta henkilöstö ei saa korvausta, sanoo Sipilä.

Hakeudutaan avoimelle paikalle, ettei jäädä sinne metsän siimekseen.

Jukka Sipilä

Korvaus on reilusti alle kymmenesosa viranomaiskustannuksesta. Kone kunnostettiin pari vuotta sitten perusteellisesti, vaihdettiin moottori tehokkaampaan, maalattiin ja käytiin muutenkin kokonaan läpi. Suomen hienoin Cessna, on moni sanonut, kehaisee Sipilä.

Päällekkäistä etsintää ei viranomaisten kanssa tehdä. Kun rajavartiosto tai puolustusvoimat tulevat paikalle, lentokerho väistyy.

– Heillä on tekniset laitteet, joilla etsintä käy myös pimeässä ja huonossa säässä. Meillä ei ainakaan vielä ole esimerkiksi lämpökameraa.

Etsintä on tiivistä tuijotusta

Koneen miehistöön kuuluu Kajaanissa neljä ihmistä – lentäjä, etsinnänjohtaja ja kaksi lentoetsijää.

– Meidän kerhossamme on kymmenkunta aktiivista lentäjää ja lentoetsijää, tähystäjiä hieman enemmän. Koulutus on aktiivista ja sitä koordinoi lentopelastusseura. Koulutamme myös itse täällä Kajaanissa. Viime keväänä koulutimme viisi lentoetsijää. Mukana on myös maapuolustuskoulutusyhdistys, Jukka Sipilä kertoo.

Kainuun maisemaa lentokoneesta kuvattuna.
Etsinnän aikana lennetään maan päällä noin 500 metrin korkeudessa.Heikki Rönty / Yle

Tehtävän aikana lentäjä keskittyy lentämiseen. Tehtävänjohtajan vastuulla on pitää yhteyttä viranomaisiin ja johtaa etsintätoimintaa kohdealueella. Lentoetsijän työ on tarkata maastoa, kun kone tekee ennalta suunniteltua etsintäkuviota.

– Viranomainen määrittelee etsintäalueen, joka voi olla useita neliökilometrejä. Etsintäkuvio on tyypillisesti niin sanottu yhdensuuntaiskuvio, eräänlainen kampa. Piikkien väli on tavallisesti 200 metriä ja kun piikkiä pitkin lennetään, on lentoetsijän katse tiukasti maata kohden. Kun tullaan kaarrokseen, silloin voi etsijä lepuuttaa silmiään, kunnes tullaan taas uuden kammanpiikin päähän.

Myös Oulun poliisilaitos on antanut mojovia neuvoja Facebookissa marjametsään lähtijöille.

Se on taas marjastuskausi kuumimmillaan. Kuningasmarja hilla on kypsynyt ja sitä näyttää tulevan kohtuullisesti. Hilla...