Tiedätkö, mitä tutin imemisrytmi kertoo vauvastasi?

Kuulo on herkullinen väline vauvan tutkimiseen, koska sen kehitys alkaa niin varhain. Tutin imemisestä taas voi päätellä, mikä vauvaa kiinnostaa. Normaali ympäristö tarjoaa riittävästi ärsykkeitä vauvalle, eikä kehitystä voi nopeuttaa "määräänsä enempää".

vauvat
Vauva imee tuttia
AOP

Vauva imee pesusienen lailla ympäristöstään äänimaailmaa, joka vaikuttaa olevan hänelle tarpeellista, kuvailee Helsingin yliopiston tutkijatohtori Paula Virtala Yle Radio Suomen Ajantasassa.

– Ensimmäisen vuoden aikana vauva alkaa suosia sitä, mikä tuntuu toistuvan. Eli suuntaamaan omaa kulttuuriaan kohti. Pikkuhiljaa vauva alkaa kadottaa universaaleja taitojaan ja tulee paremmaksi omassa kulttuurissaan.

Tutkimuksissa on Virtalan mukaan nähty, että pieni vauva voi olla jopa aikuista taitavampi erottamaan vieraan kulttuurin musiikin rytmiä.

– Vauvat pystyivät saamaan kiinni rytmistä, mutta aikuiset eivät. Heitä sokaisi oma kulttuuri niin voimakkaasti.

Älytutin kehitys ei ole edennyt

Ihmisen kuulo alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Vastasyntynyt erottaa äänen keston, korkeuden ja sen, mistä suunnasta ääni tulee.

– Kuulo on herkullinen väline vauvan tutkimiseen, koska sen kehitys alkaa niin varhain, Paula Virtala sanoo.

Vauvoilla tavallisimmat tutkimusmenetelmät ovat aivosähkökäyrä ja aivomagneettikäyrä. Myös käyttäytymistä tutkimalla saadaan uutta tietoa.

– Esimerkiksi tutin imemisrytmiä voidaan käyttää mittarina siitä, mitä vauva pitää kiinnostavana tai mitä hän havaitsee uutena, Virtala paljastaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoi kaksi vuotta sitten kehittelevänsä älytuttia. Silloin kerrottiin, että älytutin kautta voitaisiin saada tietoa esimerkiksi vauvan liikkumisesta ja lämpötilasta.

Erikoistutkija Olli Kuusiston mukaan älytutin kehitys ei ole edennyt, koska sopivia yhteistyötahoja ei ole löytynyt. Älytutti olisi voinut toteutuessaan olla osa digitaalista äitiyspakkausta.

– Ajatuksena on, että digitaalisessa äitiyspakkauksessa raskauteen ja vauva-aikaan liittyvät tiedot säilyisivät pitkään tallessa ja voisivat olla myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon hyödynnettävissä, Kuusisto kertoi kaksi vuotta sitten.

Vaikka älytutin kehitys ei tällä hetkellä etene, ei ajatuksesta olla Kuusiston mukaan kokonaan luovuttu.

Lässytys on tarpeellista

Vastasyntynyt vauva kykenee tutkijatohtori Paula Virtalan mukaan tunnistamaan oman äidinkielensä muiden kielten joukosta.

Vanhemman tärkein tehtävä ei ole olla lapsensa personal trainer.

Paula Virtala

Pienelle lapselle suunnattu lässyttävä puhe saattaa kuulostaa ärsyttävältä, mutta sillä on Virtalan mukaan kielen kehityksen kannalta merkitystä.

– Sen tarkoitus on tukea vauvaa vaikeassa tehtävässä, jossa hän yrittää oppia ymmärtämään puhuttua kieltä.

Tutkimuksissa vauvan on huomattu käyttävän äänenpainoa vihjeenä esimerkiksi sanojen rajoista ja äänteiden erottelusta.

Jos lepertelevä puhe on hyödyllistä, voisiko aikuinen edistää lapsen kehitystä sparraamalla tätä muulla tavoin?

– Vanhemman tärkein tehtävä ei ole olla lapsensa personal trainer. Normaali ympäristö tarjoaa erilaisia musiikki- ja kieliärsykkeitä. Se riittää ihan hyvin kuulojärjestelmälle. Vauva kehittyy omassa luontaisessa rytmissään, ja myös aivot kehittyvät rytmissään. Sitä ei voi tiettyä määrää enempää nopeuttaa.

Paula Virtala oli vieraana Aivot – tärkein pääomasi -sarjassa, joka on kuunneltavissa myös Yle Areenassa. Sarjassa selviää esimerkiksi se, millaisia haasteita työelämän vaatimukset asettavat aivoillemme, miksi luennoilla kannattaa piirtää tai millaista on elämä aivoinfarktien jälkeen.