Opi tunnistamaan yksi sieni – päivän työllä voi tienata jopa 400 euroa

Hyvän sienipaikan löytänyt voi poimia kymmeniä, huippupoimija jopa satoja kiloja sieniä päivässä. Esimerkiksi herkkutattien keskimääräinen poimintahinta vaihtelee, mutta hyvänä vuonna sienestäjä voi päästä muutaman viikon työllä kunnon kuukausiansioille – ja vielä verovapaasti.

talous
Sieniä.
Herkkutatteja.Helmi Nykänen / Yle

KaaviHerkkutatteja on alkanut jo paikoin nousta metsiin. Luonnonsienistä juuri herkkutatilla on kaupallisesti tärkein merkitys. Sitä poimitaan eniten ja sen kilohinta on hyvä.

Herkkutatista saa parhaimman tilin, sen tietää 40 vuotta Kaavin metsissä sienestänyt Martti Hallikainen.

– Parhaana päivänä sain 405 euroa yksin. Jos on kohtalainen sato, niin 200 euroa kerää päivässä kevyesti.

Herkkutattien keskimääräinen poimintahinta on viime vuosina vaihdellut luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten Aromeiden toiminnanjohtajan Simo Moision mukaan sadosta riippuen 2,5 euron ja 3,7 euron välillä. Tosin herkkutatti jaotellaan kahteen tai useampaan laatuluokkaan, ja luokkien väliset hintaerot ovat suuria.

Kaavin herkkutattiyrityksessä ykkösluokan herkkutateista maksetaan tällä hetkellä noin neljä euroa kilolta.

Keltavahveroita.
Kaavin herkkutattitehtaan läpi kulkee päivittäin satoja kiloja sieniä.Helmi Nykänen / Yle

Sienikausi pitenee

Tänä vuonna sienitilanne näyttää paremmalta kuin viime vuonna, jolloin sienisadosta muodostui erittäin heikko. Nyt sieniä riittää sieniyrityksen tarpeisiin, kertoo Kaavi Porcinia pyörittävä Martti Nyberg.

– Viime vuonna oli huonoin vuosi. Jotkut asiantuntijat, kuten Martti Hallikainen, eivät muista yhtä huonoa vuotta. Edellinen heikko vuosi oli kuitenkin kymmenen kertaa parempi kuin viime vuosi. Nyt on taas meidän tarpeisiin riittävästi sieniä saatavilla.

Tänä vuonna olosuhteet ovat optimaaliset sienirihmastojen kasvulle, Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo sanoo.

– Nyt on ollut hyvin aikainen sienivuosi ja tänä vuonna on ollut sopivan lämmintä ja kosteaa sienirihmaston kasvulle. Sienestyskauden pituus lähes tuplaantuu, kun kevät aikaistuu ja syksy pitenee. Etelässä sieniä voidaan poimia aina marras–joulukuulle asti, Salo kertoo.

Sienikauden piteneminen ei ole kuitenkaan poimijalle yksiselitteisesti hyvä asia.

– Toisaalta hyvä, mutta nykyään herkkutatti tulee liiankin aikaisin. Ennen kun se tuli syys–lokakuulla, niin laatu oli huomattavasti parempi. Mitä myöhemmin herkkutatti nousee, sen parempilaatuista se on. Kanttarellilla ei ole niin väliä, kunhan vettä riittää, Martti Hallikainen huomauttaa.

Sieni
Helmi Nykänen / Yle

Huippuvuonna sienillä tienasi rutkasti

Maaseutuviraston julkaiseman tilaston mukaan viime vuonna luonnonsieniä tuli kauppoihin vain 166 tonnia, kun huippuvuonna 2003 määrä oli moninkertainen, liki 1,7 miljoonaa kiloa. Mavin kartoituksessa ei ole mukana torikauppaa, eikä poimijoiden suoramyyntiä kuluttajille, ravintoloille ja ammattikeittiöille.

Sienikaupan arvo vaihteleekin suuresti vuodesta toiseen. Salon selvityksen mukaan tuona huippuvuonna 2003 herkkutatteja poimittiin järjestäytyneen kaupan kautta koko maassa neljä miljoonaa kiloa ja kaupan kautta kulkeneiden tattien arvo oli 10 miljoonaa euroa. Tuolloin muun muassa opiskelijat ja eläkeläiset tienasivat tuhansia euroja verottomasti tatteja poimimalla.

Kauko Salon ja sienitutkija Jouni Issakaisen mukaan sienissä on vielä käyttämättä valtavat hyödyntämismahdollisuudet. Sieniä voisi Suomen metsistä kerätä paitsi omaan myös kaupallisiin tarkoituksiin paljon nykyistä enemmän.

– Paljon on edistytty, mutta sieniä ei vielä hyödynnetä läheskään niin paljon kuin voitaisiin. Kansainvälisessä vertailussa meidän tuotantomme on pientä. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomen tuotanto oli vain sadasosa pienen, metsättömän Hollannin sienituotannosta, Issakainen sanoo.

Säilöttyjä sieniä. Kaavin herkkutattitehtaan Martti Nyberg ja poimija Martti Hallikainen
Kaavin herkkutattitehdasta pyörittävä Martti Nyberg ja 40 vuotta sieniä poiminut Martti Hallikainen työnsä äärellä.Helmi Nykänen / Yle

Ulkomailla rajattomat mahdollisuudet

Suurin osa myyntiin poimituista herkkutateista päätyy vientiin Italian lisäksi muihin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin sekä Japaniin. Issakainen pohtii syitä siihen, miksi sieniä kenties arvostetaan toisaalla enemmän kuin Suomessa.

– Etelä-Euroopassa keskimäärin ruoanlaitto on korkeammalla tasolla. Toisekseen sitä, mikä on lähellä, ei ehkä osata arvostaa. Kun tatteja on siinä polun varressa, niin sitä ajattelee, ettei sitä viitsi kumartua niitä poimimaan. Tunnistuskin voi epäilyttää, Issakainen sanoo.

Kymmenen henkeä työllistävä Kaavin herkkutattitehdaskin suuntaa katseensa maailmanmarkkinoille. Yrityksen tarkoituksena on tällä kaudella saada tuotettua 50 000 kuivasienipurkkia ja tuplata määrä ensi vuonna. Tällä hetkellä neuvotteluja käydään Pariisissa, Martti Nyberg kertoo.

– Tässä on hyvät kasvumahdollisuudet. Jos saadaan sopimuksia isoihin kansainvälisiin vähittäismyyntiketjuihin, niin silloin on käytännössä rajattomat mahdollisuudet eli niin paljon kuin luonnossa vain riittää tavaraa. Ranska on maa, missä herkkutateista ollaan kiinnostuneita. Italia on erittäin tärkeä vientimaa, joskin sinne pääsy on vaikeata. Aasia on myös hyvin kiinnostava markkina-alue.

Lähteet: Maaseutuvirasto, Marsi 2015 raportti Metsä – Monikäyttö ja ekosysteemipalvelu