Uusi navetta lähes kaduttaa tilallista: maidon hinnalla ei makseta lainaa

Maidon alhainen tuottajahinta hillitsee tiloilla intoa rakentaa. Yli puolet viljelijöistä arvioi tilan taloustilanteen huonoksi. Maidontuottaja ei usko EU:n 7,5 miljoonan euron tukipakettin tuovan helpotusta tilanteeseen.

talous
Lehmä ja isäntä lypsyrobottinavetassa
Kirsti Pohjaväre / Yle

Orimattilan Artjärvellä Pekon tilalla laajennettiin kolme vuotta sitten. Silloin valmistui kahden robotin navetta 140 lehmälle. Nyt katsottuna 1,6 miljoonan investointi lähes kaduttaa.

– Maidontuotannon aika ei ole mikään hyvä, koska maidon hintataso on niin huono. Jos olisi tiennyt, kuinka huono tästä hintatasosta tulee, ei olisi kannattanut lähteä rakentamaan, tilan isäntä Juha Pekko sanoo.

Maitotilan isäntä navetan edessä
Kirsti Pohjaväre / Yle

Tuottaja saa maitolitrasta 34 senttiä. Alhainen hinta vaikuttaa Pekon mukaan tilan maksuvalmiuteen. Kymmenen sentin lisäys hintaan muuttaisi tilanteen. Rahaa jäisi investointeihin ja huoltoon. Eläinten pitoon tehdylle rakennukselle 15 vuottakin on pitkä aika.

– Koneita ei ole voitu vaihtaa uusiin. Ajamme vanhoilla koneilla, eikä tiedä, koska ne rupeavat hajoamaan. Se tuo ylimääräisiä kuluja, Pekko pohtii.

EU:n tukipotti ei lämmitä

Maaseudun Tulevaisuuden mittaaman viljelijäbarometrin mukaan yli puolet arvioi tilojen taloustilanteen huonoksi. Epävarmuus tulevaisuudesta näkyy riskinottohalussa.

Jos olisi tiennyt kuinka huono tästä hintatasosta tulee, ei olisi kannattanut lähteä rakentamaan.

Juha Pekko

Artjärvellä Pekon tilan lähistölle on parhaillaan nousemassa neljän lypsyrobotin jättinavetta, mutta naapurikunnassa Lapinjärvellä vastaava hanke puolestaan haudattiin.

EU:lta on tulossa Suomelle 7,5 miljoonan tukipotti, mutta sekään ei maitotilallisen tilannetta helpota.

– Se on sanahelinää. Tukirahat yksittäiselle tilalle ovat niin pieniä, että niillä ei ole käytännön merkitystä, Pekko lataa.

Maitokiintiöt takaisin

Maitotilallisten ahdikoon Pekolla on kaksi ratkaisumallia. Kauppa ja keskusliikkeet voisivat nostaa hitatasoa Ruotsin mallin mukaisesti. Toinen vaihtoehto olisi paluu vanhaan.

– Maitokiintiöt, joita vielä muutama vuosi sitten oli, pitäisi palauttaa, Pekola ehdottaa.

Maitotilan isäntä robottinavetan edessä
Kirsti Pohjaväre / Yle

Artjärvellä tehdään juuri rehua. Viljelyn lopettaneelta amerikkalaiselta tilalta ostetut siilot on saatu kasattua pystyyn.

Navetassa häärii kaksi vakituista työntekijää. Lisäksi keikkatyöläisiä on palkattu muihin töihin. Pekon tilaa seitsemännessä sukupolvessa pyörittävä isäntä odottaa parempaa aikaa vakavin miettein.

– Pakko on jatkaa, ei minulla ole vaihtoehtoa. Ongelmana on, miten saan talouden pyörimään ja kassan kestämään. Tässä on mietittävä, miten selvitään, Pekko sanoo.