Voiko Britannia - tai Suomi - rajoittaa maahanmuuttoa eroamalla EU:sta? Tuskin, sanovat asiantuntijat

Ennen Britannian brexit-kansanäänestystä yksi EU-jäsenyyden vastustajien kampanjateemoista oli maahanmuuton rajoittaminen. Käytännössä Britannia tuskin saa oikeutta rajoittaa EU:n alueelta tulevaa maahanmuuttoa, sanovat suomalaisasiantuntijat.

Ulkomaat
Britannian lippu europarlamentissa
Britannia joutuu neuvottelemaan uuden sopimuksen suhteistaan EU:hun. Patrick Seeger / EPA

Britannia joutuu neuvottelemaan nyt suhteensa 27 jäsenmaan yhteisöön, eikä voi poimia rusinoita pullasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

– Se, voiko Britannia ruveta säätelemään EU:n alueelta tulevaa maahanmuuttoa, riippuu sopimuksesta, jonka maa saa neuvoteltua. Jos se haluaa saada sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden tavaroiden, pääomien ja palveluiden osalta, muut jäsenmaat tuskin antavat sen luopua työvoiman vapaasta liikkuvuudesta, arvioi Tiilikainen.

Teija Tiilikainen.
Teija Tiilikainen.Yle

Britannian on siis valittava, mitä se pitää tärkeimpänä. Taloudellisia oikeuksia ei saa ilman myönnytyksiä.

– Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin suulla on sanottu, että siinä tapauksessa myös työvoiman vapaa liikkuvuus on hyväksyttävä.

Paljon on spekuloitu niin kutsutulla Norjan mallilla, mutta Norja on järjestänyt suhteensa unioniin Euroopan talousalueen eli ETA:n kautta, ja sekin edellyttää työvoiman vapaata liikkuvuutta.

– Iso kysymys menee juuri siinä, halutaanko edetä ETA-mallin suuntaan, mikä antaa kuitenkin aika hyvän sisämarkkina-aseman, vai ryhdytäänkö sopimussuhdetta räätälöimään kahdenvälisin sopimuksin. Puhutaan Sveitsin mallista, Singaporen mallista ja niin edelleen. Ne ovat sitten kevyempiä versioita, kertoo Tiilikainen.

Norja on lisäksi jäsen yhteisen rajavalvonnan Schengen-sopimuksessa sekä Dublinin menettelyssä. Jälkimmäinen edellyttää jäsenmaita käsittelemään sopimusalueelle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset siinä maassa, jossa heidät on ensin rekisteröity.

Britannia käännyttää tuhatkunta vuosittain Dublin-menettelyn perusteella

Dublin-asetusten puitteissa Britannian ja Suomen kaltaiset maat voivat käännyttää turvapaikanhakijoita, koska ne ovat turvapaikanhakijoiden tuloreittien päätemaita – pussin perällä Kreikasta ja Italiasta katsottuna.

Britannia on vuosittain käännyttänyt tuhatkunta turvapaikanhakijaa takaisin EU:n alueelle (1 578 viime vuonna (siirryt toiseen palveluun)) sillä perusteella, että hakija on tullut unionin alueelle jossakin muualla. Käännytykset loppuvat, jos Britannia eroaa unionista ja Dublinin asetuksista.

Maahanmuuttovastaisten mielenosoitus Lontoossa
Maahanmuuttovastaiset järjestöt riemuitsivat Britanniassa Brexit-äänestyksen tuloksesta, koska katsovat eron EU:sta tuovan maalle lisää mahdollisuuksia rajoittaa maahanmuuttoa.Andy Ryan/EPA

– Millaiseksi erosopimus sitten muodostuukaan, siinä käydään lävitse kaikki, mikä EU-lainsäädännöstä sitoo Britanniaa ja mikä ei. EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden suhteen ei voi olla mitään poikkeuksia, arvioi eurooppaoikeuden dosentti Markku Kiikeri Lapin yliopistosta.

Unionissa Britannialla on ollut poikkeusasema

Sen sijaan unionin jäsenenä Britannia on neuvotellut itselleen poikkeuksia moniin maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyviin päätöksiin.

Se ei muun muassa osallistu unionin hankkeeseen uudelleensijoittaa 160 000 Kreikkaan ja Italiaan tullutta turvapaikanhakijaa muualle EU:n alueelle. Britannia ei myöskään kuulu Schengenin sopimukseen, eli se voi vapaasti valvoa rajojaan.

– Maahanmuutto on jo nyt pitkälti Britannian itsensä säädeltävissä. Yhtäältä siksi, että Britannialla ja Irlannilla on monessa suhteessa oikeus valita, missä ne haluavat olla mukana EU:n maahanmuuttopolitiikassa. Ja sitten EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka kattaa vain murto-osan jäsenmaiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, muistuttaa Tiilikainen.

Britannian brexit-leiri levitti Teija Tiilikaisen mukaan maahanmuutosta falskia ja virheellistäkin tietoa ennen kansanäänestystä:

– Se väittämä, että Britannia saa eroamalla EU:sta säädellä itse maahanmuuttoa on aika... paljon pannaan mutkia suoraksi, koska voidaan sanoa, että tilanne on jo tänä päivänä pitkälti sellainen. Ja koska EU:n sisäinen maahanmuutto on jotain, jolta Britannia voi tuskin jatkossakaan sulkea oviaan.

Työntääkö Ranska Calais'n leireiltä väen Britanniaan?

Iso-Britannia ja Ranska solmivat vuonna 2003 Le Touquetin sopimuksen. Se antaa englantilaisille rajaviranomaisille oikeuden valvoa Ranskan puolella Kanaalia Britanniaan pyrkiviä siirtolaisia. Valvontaa on kiristetty kaiken aikaa, ja Calais'ssa on neljän tuhannen Britanniaan turhaan mielivän siirtolaisen leiri.

Ranskassa varsinkin äärioikeisto on väläytellyt, että brexitin myötä Ranska voisi purkaa myös kahdenkeskisen rajavalvontajärjestelynsä Britannian kanssa. Ranskan presidentti ja sisä- ja ulkoministerit ovat kuitenkin sanoneet, ettei moinen palvele Ranskan etua, vaan houkuttaa läpikulkuun yhä uusia siirtolaisjoukkoja.

Mutta Ranskassa on presidentin- ja parlamenttivaalit ensi vuonna. Halu pitää yhteistyötä yllä voi muuttua. Myös Britannian brexit-neuvotteluprosessi vaikuttaa.

– Ranskan kanssa sovitut järjestelyt ovat osa EU-neuvottelupakettia, jossa on paljon muitakin osia kuin maahanmuuttoa koskevia. Ja siitä ryhdytään nyt neuvottelemaan. On vaikea sanoa, miltä kokonaisuus tulee näyttämään kun neuvottelut joskus saadaan päätökseen, sanoo Tiilikainen.

Miten ero EU:sta vaikuttaisi Suomen mahdollisuuksiin rajoittaa maahanmuuttoa?

Jos Suomi eroaisi EU:sta, asetelma olisi samankaltainen kuin Britannian kohdallakin, vaikkakin Suomi kuuluu Schengen-sopimukseen ja osallistuu turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitteluun.

– Samalla lailla Suomenkin pitäisi ratkoa, jääkö se ETA-jäseneksi, eroaisiko Schengenistä vai ei. Mutta Britannian rooli yhtenä suurista jäsenmaista, sotilaallisena suurvaltana on eri kuin jollakin pienellä jäsenmaalla. Jos maat yksitellen alkaisivat erota unionista, se lisäisi hermostuneisuuden tasoa jäljellä olevissa jäsenmaissa, joten voisi kuvitella, että eroaminen vaikeutuisi maa maalta, pohtii Tiilikainen.

Myös Suomi on Dublinin sopimuksen perusteella käännyttänyt vuosittain turvapaikanhakijoita sinne, missä he ovat ensin tulleet unionin alueelle. Alkuvuonna tehdyistä 12 341 turvapaikkapäätöksistä 1 724 oli Dublin-päätöksiä.

Toisaalta velvoite osallistua turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitusohjelmaan loppuisi.

Kiikeri muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden kohtelua säätelee moni kansainvälinen sopimus. Geneven pakolaissopimukset eivät liity EU-jäsenyyteen.

Markku Kiikeri
Priváhta

Olennaista on myös, että eroamalla EU:sta ei välttämättä pääse eroon EU:n säätelystä. Esimerkiksi Norja joutuu ETA-sopimuksen myötä toteuttamaan valtaosan EU-säädöksistä.

– Joustoille on ollut EU-sopimuksissa jo säädökset eli voi jättäytyä pois päätöksistä. Britannia on saanut omia etujaan lävitse erilaisissa asetusvalmisteluissa. Se, että he jatkossa joutuvat toteuttamaan EU-lainsäädäntöä, josta muut maat ovat heidän puolestaan päättäneet – sillä on jo suoria taloudellisiakin seurauksia, sanoo Kiikeri.