Paljon aseita, vähän ongelmia – Onko Sveitsi aseharrastajien mallimaa?

Kun ampuma-aseiden määrä suhteutetaan asukaslukuun, on Sveitsi maailman kärkipäässä. Aseiden säilytystä ja ampumatarvikkeiden hankintaa kuitenkin säädellään tarkkaan ja saadakseen aseen on käytävä testissä.

Yle maailmalla
Mies kävelee kadulla julisteparin ohi, jossa otettiin kantaa aseiden kotisäilytykseen ja omistukseen Sveitsissä.
Tiukempia aselakeja vastustavan kampanjan juliste Sveitsissä kansanäänestyksen alla 2011 kysyi: Aseista monopoli rikollisille? Peter Klaunzer / EPA

Kun aseharrastajia lähellä olevat yhdysvaltalaiset etujärjestöt haluavat osoittaa, ettei ampuma-aseiden suuri määrä automaattisesti johda ampuma-aserikosten määrän kasvuun, kääntyy katse usein Sveitsiin.

Nopealla tarkastelulla Sveitsi näyttääkin olevan tästä oiva esimerkki. Asukaslukuun suhteutettuna aseita on kolmanneksi eniten maailmassa, mutta ampuma-aserikoksia ei tehdä merkittävästi enempää kuin Euroopassa keskimäärin.

Alppimaan asekulttuuri on kuitenkin varsin ainutlaatuinen.

Aseiden korkeaa määrää selittää suureksi osaksi se, että pakollisen varusmiespalveluksen suorittavat sveitsiläiset ovat velvollisia säilyttämään armeijan asetta kotonaan myös siirtyessään reserviin. Kun reserviaika päättyy, lunastaa moni aseen omakseen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

“En pidä ajatuksesta, että kotonani on ase”

Suuri osa sveitsiläisistä miehistä kuuluu armeijan aktiiviseen reserviin, niin myös Zürichissä asuva Benjamin Seiler. Ja kuten monesta sveitsiläiskodista, löytyy myös Benjamin Seileriltä armeijasta kotisäilytykseen saatu ase.

– Pidän asetta kotonani, mutta olisin voinut viedä sen myös armeijan valvotulle asevarikolle säilytykseen, Seiler sanoo.

Benjamin Seiler.
Benjamin Seiler.Benjamin Seiler

Kellarissa lukkojen takana olevan Sturmgewehr 90 rynnäkkökiväärin Seiler on kuitenkin purkanut osiksi, turvallisuussyistä.

Ammuksia Seilerin kotoa ei löydy. Sveitsin armeijan vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaan ammuksia ei saa enää tuoda aseen mukana kotiin.

Asettaan Seiler tarvitsee joka vuosi. Sekä käydessään pakollisissa ampumaharjoituksissa että kolme viikkoa kestävissä kertausharjoituksissa.

Miksi aseita sitten säilytetään kotona? Sveitsin armeijan mukaan siksi, että kansalaiset olisivat sodan syttyessä nopeasti taisteluvalmiudessa.

Se kuinka pitkään sveitsiläinen säilyttää palvelusasetta kotonaan riippuu siitä, kuinka pitkään aika aktiivisessa reservissä kestää. Tehtävästä riippuen 30–42 ikävuoteen asti. Kun aika aktiivisessa reservissä on ohi, voi aseensa joko palauttaa viranomaisille tai lunastaa itselleen.

Benjamin Seiler tietää jo tarkasti, kummin valitsee.

– Odotan jo kovin sitä, että voin palauttaa aseeni armeijan henkilökunnalle. En pidä ajatuksesta, että kotonani on ase, sillä se on aina jonkinlainen uhkatekijä, hän sanoo.

Odotan jo kovin sitä, että voin palauttaa aseeni armeijan henkilökunnalle.

Benjamin Seiler

Yhä useampi palauttaa aseensa armeijalle

Yhä suurempi osa sveitsiläisistä tekee kuten Seiler ja palauttaa aseensa armeijalle aktiivisen reservikauden päättyessä.

Sveitsin armeijan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten lähes joka kolmas reserviläinen päätti pitää aseensa, kun nykyään näin tekee vain joka kymmenes.

Aseiden ja ammuksien hankintaa sekä säilytystä valvotaan Sveitsissä tarkoin. Jos asevelvollisuuden aikana saamansa aseen haluaa pitää myös reserviajan päättymisen jälkeen, on sitä varten saatava poliisilta aseenkantolupa.

Saadakseen aseenkantoluvan, pitää kansalaisen läpäistä turvallisuusarvio ja rikosrekisterin on oltava moitteeton. Lisäksi armeijan sarjatuliaseet muunnetaan turvallisuussyistä puoliautomaattiaseiksi.

Keskustelu aseista käy kiivaana

Aselakien tiukentamisesta on äänestetty Sveitsissä useaan otteeseen. Vuoden 2011 kansanäänestyksessä sveitsiläiset kumosivat äänin 56-44 ehdotuksen aseiden kotisäilytyksen kieltämisestä ja aseiden omistuksen rajoittamisesta.

Viranomaisten mukaan Sveitsissä on yli kaksi miljoonaa ampuma-asetta ja kun armeijan kotona säilytettävät aseet lasketaan mukaan, määrä kaksinkertaistuu. Aseiden korkeasta määrästä huolimatta viime vuonna ampuma-aseita käytettiin vain 36 murhassa tai murhan yrityksessä. Benjamin Seiler sanoo tiukkojen sääntöjen ja rajoitusten selittävän tämän.

Seilerin mukaan aseista käydään Sveitsissä kiivasta keskustelua, sillä monet kansalaiset haluaisivat vähentää aseiden määrää turvallisuussyistä. Toisaalta aseisiin suhtaudutaan edelleen monia muita maita suopeammin, ja ampumaharrastus sekä metsästys ovat suosittuja vapaa-ajanviettotapoja.

– Sveitsissä on vähän ampuma-aserikoksia, mutta toisaalta olemme Euroopan kärkimaita ampuma-aseilla tehdyissä itsemurhissa, Seiler toteaa ja lisää, että aseiden suuri määrä saa ainakin hänet tuntemaan olonsa vähemmän turvalliseksi.

_Jutussa on käytetty lähteenä Small Arms Surveyn ja YK:n tietoja aseiden määrästä ja ampuma-asemurhista. Ne eroavat Suomen osalta Sisäministeriön virallisista tiedoista. _