yle.fi-etusivu

Miten Suomi vastaa päästövähennystavoitteeseen? Liikenneministeri Berner kertoo kolme keinoa

Euroopan komissio on asettanut Suomelle 39 prosentin päästövähennystavoitteen. Ennakkoon arvioitiin, että tavoite olisi hieman pienempi, noin 38 prosenttia, sanoo liikenneministeri Anne Berner.

Anne Berner
Anne Berner
Anne BernerPetteri Paalasmaa / AOP

Euroopan komission Suomelle asettama päästövähennystavoite on määrä tavoittaa liikenteessä kolmen kokonaisuuden kautta, kertoo liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

Komissio julkisti aiemmin tänään esityksensä siitä, paljonko kunkin maan tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2021–2030 aikana. Suomen päästövähennystavoite on 39 prosenttia.

– Arviomme oli, että se olisi 36:n ja 40:n välillä. Arveltiin, että se voisi olla noin 38, Berner kommentoi lukua Ylen haastattelussa.

Nyt julkistettu esitys koskee päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten liikennettä, maataloutta ja asumista.

Miten tavoitteeseen aiotaan päästä? Ensimmäinen keino on se, että pyritään aidosti muuttamaan liikennejärjestelmää, Berner vastaa kysymykseen.

– Eli uskotaan siihen, että digitalisaatiolla, palveluita kehittämällä saadaan entistä enemmän ihmisiä palveluiden piiriin itsepalvelun sijaan – eli autoilusta käyttämään joukkoliikennepalveluita, hän jatkaa.

– Liikennekaari on yksi kokonaisuus, joka nimenomaan tähän vastaa. Käytännössä tällä pystyttäisiin vastaamaan noin kolmannekseen päästövähennystarpeesta.

"Biopolttoaineiden käyttö on Suomelle iso mahdollisuus"

Toinen näkökulma koskee biopolttoaineiden käyttöä.

– Se on Suomelle iso mahdollisuus, koska meillä on paljon osaamista, meillä on paljon innovaatioita ja meillä on paljon keinoja ja raaka-aineita, joilla tähän pystytään vastaamaan. Jos meillä olisi kykyä siirtyä merkittävästi biopolttoaineisiin, se voisi mahdollistaa jopa 40 prosentin päästövähennykseen pääsyn vuoteen 2030 mennessä, Berner avaa.

Kolmanneksi keinoksi liikenneministeri kertoo vaihtoehtoisten käyttövoimien, muun muassa sähkön tai kaasun, hyödyntämisen ajoneuvoissa. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin tekemistä, hän toteaa.

– Meillä on menossa selvitys: pyrimme katsomaan, että meillä olisi syksyyn mennessä sellainen toimintasuunnitelma, jolla pystyttäisiin pääsemään riittävään jakeluinfrastruktuuriin, jotta olisi mielekästä vaihtaa sellaisiin ajoneuvoihin, joissa käyttövoima on joku muu kuin nykyiset polttoaineet.

Näistä toimista Berner pitää niin sanottua liikennekaarta ensimmäisenä konkreettisena askeleena. Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkoitus on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö.

– Sen pitäisi tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Se on ensimmäinen merkittävä tekijä, jolla päästöihin päästään vaikuttamaan, hän sanoo.