Länsimetron räjäytystöiden muovisilppu roskaa Helsingin rantoja

Eri puolille Helsingin rantoja on kerääntynyt räjäytystöissä käytettävää impulssiletkua, muovijätettä. Pelkona on, että sitä alkaa kertyä kalojen ja lintujen elimistöön, kun muovi silppuuntuu pienemmiksi partikkeleiksi. Muovijätettä on päätynyt mereen länsimetron lisäksi myös muilta räjäytystyömailta.

Kotimaa
Panoslankaa ja lasikuitua Pihlajasaaren uimarannalla.
Panoslankaa ja lasikuitua Pihlajasaaren uimarannalla.Pidä Saaristo Siistinä ry

Räjäytystöiden jätettä, muovista impulssiletkua eli panoslankaa, on päätynyt Helsingissä mereen ja rannoille arviolta kilometrejä. Kyse on räjäytysnalliletkusta, josta suurin osa on peräisin länsimetron louhintatöistä.

Joukossa lienee myös muiden räjäytystyömaiden jätettä.

Kolme milliä paksujen letkunpätkien erotteleminen maanalaisella työmaalla on urakoitsijoiden mukaan mahdotonta, joten sitä on kuljetettu ja kipattu kiviaineksen mukana Jätkäsaaren läjitystyömaalle. Kun Jätkäsaarta on täytetty louheella, roskaa on eri syistä johtuen päässyt reunoilta mereen.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus sai ensimmäisen ilmoituksen letkusta kesäkuussa 2011 Hietalahden altaasta, jossa sitä oli takertunut veneen potkuriin. Merivirrat kuljettavat muoviroskaa pitkiäkin matkoja. Letkunpätkiä näkyy rannoilla toistuvasti. Esimerkiksi Lauttasaaren Vattuniemen rannoilla niitä sattuu silmiin siellä täällä noin 10–90 sentin pätkinä, punaisena, keltaisena ja valkoisena.

– Voidaan varmasti varautua siihen, että tämä on vuosien homma, jota joudutaan jatkamaan, ympäristötarkastaja Jukka Puttonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta arvioi siivousurakkaa.

Näin siitä huolimatta, että Jätkäsaaren ympäristöluvasta vastuulliset Helsingin satama ja kaupungin rakennusvirasto ovat siivonneet rantoja useaan otteeseen, kun jätettä on löydetty.

"Syyllistä vaikeaa selvittää"

Vastuullisia voi olla useita, koska ketju tunnelin perältä kuljetuksineen Jätkäsaareen on pitkä.

Ongelma liittyy myös isojen rakennushankkeiden, kuten länsimetron ja Jätkäsaaren ympäristölupiin. Tällaiset riskit pitäisi ottaa niissä huomioon. Rantojen roskaantumisesta voi syntyä myös oikeudellinen vastuu.

– Primäärisyyllistä siihen on erittäin vaikeaa selvittää, koska roska on kulkeutunut mereen kuljetetun louheen seassa. Se onkin oikeastaan poliisin tehtävä, Puttonen arvioi.

Syy voi olla myös tuotteen kehittäneen yhtiön. Olisiko nalliletkun valmistajan pitänyt varmistaa, että se soveltuu käyttötarkoitukseensa?

– Sitä, missä laajuudessa samaa menetelmää on käytetty muualla on hyvä kysymys, Puttonen sanoo.

Jätkäsaaren maaperästä ei ympäristöviranomaisten mukaan pitäisi tällä hetkellä päästä luontoon panoslankaa, eikä muutakaan roskaa.

Veneilijä tekemässä tutkintapyynnön

Hankkeita valvova Ely-keskus tai roskaamista valvova Helsingin ympäristökeskus eivät ole tehneet asiassa tutkintapyyntöjä.

Sen sijaan Yle Uutisten haastattelema veneilijä kertoo tekevänsä poliisille esitutkintapyynnön kerättyään riittävästi aineistoa saariston roskaantumisesta. Hän on omien havaintojensa perusteella vakuuttunut siitä, että samaa muovijätettä on kulkeutunut Helsingistä Porkkalan saaristoon, jopa Hankoon asti.

Saaren rannalla olevan muoviletkunpätkän alkuperää voi olla vaikeaa selvittää, sillä esimerkiksi rannikon väylätyömailla on voitu käyttää samaa räjäytysmenetelmää.

"Näkymättömät haitat vaarallisimpia"

Rantoja täplittävä letkusilppu on kulumisesta päätellen eri ikäistä, osa kappaleista on alkanut rispaantua. Siitä voisi päätellä, että jätettä on päätynyt mereen jo pitkään. PVC-muovi hajoaa pikkuhiljaa auringonvalon ja kulumisen vaikutuksesta muttei katoa koskaan. Jätteen vaikutukset meriluonnolle voivat olla arvaamattomia.

– Päällimmäinen haitta on esteettinen, mutta näkymättömät haitat ovat vaarallisempia, esimerkiksi veteen liukenevat kemikaalit, sanoo Pidä saaristo siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

– Se on se mikropartikkeli, josta tiedetään, että se on erittäin haitallinen komponentti ekosysteemissä. Sen kulkiessa ja kumuloituessa kaloissa, linnuissa ja muissa eläimissä eteenpäin emme tiedä, mitä siellä loppupäässä tapahtuu, arvioi Puttonen.

Toistaiseksi ei ole havaintoja siitä, että jotkin merieläimet tai linnut söisivät impulssiletkua.

Tänä kesänä Pidä saaristo siistinä -yhdistys on saanut ilmoituksia impulssiletkusta Helsingin ja Espoon rannoilta lenkkeilijöiltä ja melojilta. Erityinen suma koettiin vuonna 2013, jolloin jätettä havaittiin merellä ja rannoilla ”lautoittain”.

Roskaa kertyy suuria määriä sisälahtiin, jotka keräävät sitä haavin tavoin. Helsingin Humallahdella toteutettiin aiemmin kesällä iso ponnistus, jossa impulssiletkua ja muuta muovia kerättiin säkkikaupalla Syken, eduskunnan venekerhon, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen talkoissa.

Muoviroskan löytymisestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).