Koe uusi yle.fi

Päästövähennysten urakka ei ole toivoton – henkilöautoilun vähentäminen on väistämätöntä

Suomelle asetettujen kovien päästötavoitteiden saavuttamiseksi tärkeintä on vähentää talojen öljylämmitystä ja henkilöautoliikennettä. Asiantuntijan mukaan uutta toivoa antavat myös erityiset "älykkään kaupungin" ratkaisut.

ilmasto
Miimu Airaksinen.
Miimu Airaksinen.Yle

EU odottaa Suomen vähentävän päästöjään 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tavoite olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksisen mukaan tavoite on kunnianhimoinen.

– Mutta toisaalta tässä oli myös kompensaatiovaihtoehtoja. Suomessa on tehty tämän eteen jo jonkin verran tähän mennessä. Ei olla toivottoman urakan edessä, Ylen Päivän Kasvona vieraillut Airaksinen sanoo.

Henkilöautoliikenne on liikennepäästöjen suurin tekijä.

Miimu Airaksinen

EU:n uudet päästötavoitteet asettavat rajoja useille yhteiskunnan sektoreille: asumiseen, liikenteeseen ja maatalouteen. Teollisuuden päästökauppasektorilla ollaan jo saavutettu hyviä päästöleikkauksia. Uusien tavoitteiden taustalla on joulukuussa solmittu Pariisin ilmastosopimus.

Päästöjä ei saada Pariisin sopimuksen tasolle ilman yhteiskunnan kaikkien päästöjen rajoittamista.

– Liikenne on yksi suurimpia tekijöitä. Siellä voidaan ottaa käyttöön biopolttoaineet, sähköiset ja kaasulla toimivat ajoneuvot sekä lisätä liikkumisen palveluja, kuten joukkoliikennettä. On hallituksen päätös, mitä keinoja halutaan painottaa – varmasti kombinaatio kaikista keinoista, Airaksinen sanoo.

Hän toteaa Suomen olevan pitkien etäisyyksien maa, jossa tavarankuljetusten tärkeys on selviö.

– Yksittäiset kuljetukset eivät ole niin merkittävä päästölähde kuin henkilöautoliikenne, joka on liikennepäästöjen suurin tekijä, Airaksinen sanoo.

Liikenneministeri Anne Berner sanoi hänkin aiemmin, että digitalisaation ja palvelukehittämisen avulla ihmisiä suostutellaan luopumaan yksityisautoilusta.

Öljylämmitykselle on älykkäämpiä vaihtoehtoja

Rakentamisessa päästövähennykset aloitetaan öjylämmitteisistä taloista. Öljykattilan uusimisen sijaan kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi maalämpöpumppua.

– Sen sijaan kerrostaloasujan ja sähköllä lämmittävän asumiskuluihin tämä ei vaikuta, koska sähköyhtiöthän ovat jo päästökaupan piirissä, Airaksinen toteaa.

Asuntojen hinnan kehitykseen vaikuttaa enemmänkin asunnon sijainti. Esimerkiksi rakennusmääräysten tiukentaminen ei juuri ole menneiden vuosien hintatilastoissa näkynyt.

Rakentamiseen ja ilmastoasioihin perehtynyt Airaksinen on myös niin sanottujen "älykkäiden kaupunkien" asiantuntija.

– Älykkäässä kaupungissa asuvalle on itsestään selvää ja helppoa valita vähäpäästöinen liikkuminen ja asuminen. Rakennukset esimerkiksi säätelevät automaattisesti asunnon lämpöä sen mukaan, onko asukas kotona vai ei. Liikkumisessa taas voi saada suoran suosituksen, mikä reitti olisi juuri nyt nopein ja vähäruuhkaisin, Airaksinen kuvaa.

Tulevaisuudessa energiayhtiöt tarjoavat esimerkiksi uusiutuvaa energiaa palveluna suoraan kuluttajalle ja hintajoustopalveluja, joissa energiakulutuksen määrän äkillisestäkin joustosta koituu pienempi sähkölasku. Liikenteessä yksi esimerkki joustavasta joukkoliikenteestä on Helsingissä kokeiltu Kutsuplus-palvelu.