Viron presidentinvaalien kansansuosikki ehdottaa erikoista järjestelyä

Ulkoministeri Marina Kaljurand antaisi parlamentin yrittää valintaa muista ehdokkaista ja lähtisi kisaan vasta, kun ratkaisu todennäköisesti siirtyy parlamentista valitsijamieskokoukselle.

Ulkoministeri Marina Kaljurand keskustelemassa tanskalaisen virkaveljensä Kristian Jensenin sotilasliitto Naton huippukokouksen yhteydessä heinäkuun alussa Varsovassa. Kuva: Pawel Supernak / EPA

Viron pääministeripuolue reformipuolue on ilmoittanut kertovansa vasta  elokuun alussa, kuka kolmesta tarjokkaasta on puolueen ehdokas elokuun presidentinvaaleissa. Viron vaalitavan (siirryt toiseen palveluun) vuoksi ehdokkaat voidaan kertoa viime tingassa, sillä kampanjointi on puoleiden keskeistä: presidenttiä ei valita kansanvaalilla, vaan hänestä äänestää parlamentti eli riigikogu.

Mielipidekyselyissä jo pitkään johtanut ulkoministeri Marina Kaljurand ehdotti keskiviikkona Viron yleisradioyhtiön ERR (siirryt toiseen palveluun):n haastattelussa erikoista järjestelyä. Hän kehottaa reformipuoluetta valitsemaan ensin ehdokkaakseen entisen pääministerin ja EU-komissaarin Siim Kallasin ja sitten hänet, jollei Kallasille heru kylliksi kansanedustajien ääniä.

Presidentin valintaan vaaditaan kahden kolmasosan kannatus 101-jäsenisessä riigikogussa. Ellei tulosta synny ensimmäisessä äänestyksessä, yritetään vielä toisen kerran. Ensimmäinen äänestys on elokuun 29. päivänä.

Pian 25-vuotisen itsenäisyyden aikana riigikogu on onnistunut saamaan kokoon riittävän enemmistön kahdesti eli Lennart Meren ja Toomas Hendrik Ilveksen ensimmäisten kausien alla. Kolme kertaa on tarvittu valitsijamieskokousta.

Ehdokasasettelu on kovaa kauppaa

Nykyisen kolmen puolueen hallituksen parlamenttipaikat eivät riitä presidentin valitsemiseen. Lisätukea voi tulla vapaapuolueesta ja ehkä hajaantuneesta keskustapuolueesta, jossa kaikki eivät ole puolueen oman ehdokkaan Mailis Repsin takana. Todennäköisimmin presidentin valinta kuitenkin siirtyy valitsijamieskokoukselle, jossa on kansanedustajien lisäksi paikallishallintojen edustajia.

Valitsijamieskokouksessa muut kuin hallituspuolueet saavat riigikogua suuremman painoarvon. Valtansa säilyttääkseen riigikogu käy ennen omia äänestyksiään kulissien takana kovaa kauppaa siitä, kuka tukee ketäkin ja millä hinnalla.

Kaljurand laskenee melipidekyselyjen perusteella, että hänen kansansuosionsa riittää nostamaan hänet presidentiksi, kun valinta on hieman lähempänä kansaa kuin pelkästään riigikogussa. 

Valitsijamieskokouksessa voitto vaatii 50 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä. Tarvittaessa järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken. Ellei tulosta synny sittenkään, ratkaisu palautetaan riigikoguun.