Turun yliopisto tutkii kokemuksia etnisestä profiloinnista – osa ahdistuu, kun viranomaiset toistuvasti pysäyttävät

Viime vuonna alkanut Turun yliopiston Pysäytetyt-tutkimushanke on tällä hetkellä aineistonkeruuvaiheessa. Tutkimusta varten haastatellut ovat kokeneet, että viranomaiset ovat pysäyttäneet heidät etnisen taustan perusteella.

Kotimaa
Anonyymiä kuvaa kävelijöistä kadulla.
Jussi Kallioinen / Yle

Turun yliopistossa tutkitaan etnisen profiloinnin esiintymistä Suomessa. Aiheesta ei ole ennen tehty vastaavan laajuista tutkimusta. Tutkimuksessa haastatellaan vähemmistöjen edustajia ja viranomaisia.

Pysäytetyt-tutkimushanke alkoi viime vuonna. Tähän mennessä kertynyt aineisto kertoo, että haastatellut ovat kokeneet viranomaisten pysäyttäneen heidät etnisen taustan perusteella.

Tutkija Markus Himanen kertoo, että Pysäytetyt-tutkimuksessa on tehty yli 40 yksilöhaastattelua ja reilu 10 ryhmähaastattelua. Aineiston kerääminen on yhä kesken.

– Ihmiset ovat kertoneet, että heidät on esimerkiksi pysäytetty ja tarkastettu henkilöllisyys rautatieasemalla tai kadulla kulkiessa. Ihmisille on jäänyt epäselväksi, miksi juuri heidät on pysäytetty. He ovat ajatelleet, että johtuuko pysäytys siitä, miltä he näyttävät tai millainen heidän ihonvärinsä on, kertoo tutkija Markus Himanen.

Ihmisille on jäänyt epäselväksi, miksi juuri heidät on pysäytetty ja he ovat ajatelleet, että johtuuko pysäytys siitä, miltä he näyttävät tai millainen heidän ihonvärinsä on.

Markus Himanen

Viranomaiset eivät saa tehdä etnistä profilointia Suomessa. Lain mukaan ulkomaalaisvalvonnan valvontatoimenpide ei saa perustua pelkästään tai ratkaisevassa määrin henkilön todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään.

Tutkijan mukaan etninen profilointi ei liity vain ulkomaalaisvalvontaan. Kysymys on siitä, kohtelevatko eri viranomaiset kaikkia ihmisiä samalla tavalla.

– Tähän tutkimukseen liittyy kysymyksiä siitä, missä määrin yhdenvertaisuus toteutuu Suomessa. Kokevatko kaikki, että he voivat luottaa viranomaisiin? Tähän liittyy kysymyksiä myös perusoikeuksien toteutumisesta ja esimerkiksi poliisin tai yksityisten vartijoiden toimivallasta, sanoo Himanen.

– On tärkeää, että ihminen otetaan vakavasti, jos hän kokee, että pysäytyksen syy on esimerkiksi ulkonäkö. On tärkeää, että henkilö voisi kokea, että hänen tarinansa kuullaan, kertoo tutkija Uyi Osazee.

Ihmiset kokevat pysäytykset vaihtelevasti

Tutkimuksessa selvitetään myös muun muassa sitä, miten viranomaisten tekemät pysäytykset koetaan ja miten kokemukset vaikuttavat pysäytettyihin. Tutkija Markus Himasen mukaan ihmiset kokevat asian eri tavalla. Jotkut esimerkiksi kokevat pysäyttämisen ahdistavaksi ja alkavat miettiä, kuuluvatko he tähän yhteiskuntaan.

– Jotkut ovat kertoneet, että jos he ovat joutuneet usein pysäytetyiksi, he saattavat alkaa vältellä liikkumista jollain tietyllä reitillä tai tiettyyn kellonaikaan. Toiset eivät pidä pysäyttämistä ihmeellisenä asiana, vaan ajattelevat että poliisi vain kysyy papereita, kuvailee Markus Himanen.

Tutkimuksen toivotaan tuovan tietoa niin viranomaisille kuin myös heille, jotka kokevat joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi.

– Aineiston perusteella me voimme auttaa viranomaisia näkemään, miten pysäytetyiksi joutuneet kokevat pysäytykset ja mitä se kokemus aiheuttaa heille. Ehkä se auttaisi sekä viranomaisia että niitä, jotka kokevat joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi, sanoo Uyi Osazee.