1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tutkija: Twitter-pöhinällä ei vaaleja ratkaista – lähinnä poliitikkojen ja toimittajien temmellyskenttä

Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on tullut merkittäväksi osaksi poliitikkojen kampanjointia. Poliitikkojen Twitter-käyttäytymisestä tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei Twitter-keskusteluilla ratkaista vaaleja.

Kotimaan uutiset
Näppäimistö, Twitter logo
Tutkimuksessa selvisi, että Twitteriä käyttävät eniten RKP, kokoomus ja vihreät ja vähiten kristillisdemokraatit.Lex van Lieshout / EPA

Tuoreen eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaalit olivat Suomessa ensimmäiset vaalit, jossa Twitterissä syntyi yhteiskunnallisesti merkille pantavaa poliittista keskustelua.

Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila sanoo, ettei Twitterissä käyty keskustelu kuitenkaan ollut ratkaiseva vaalituloksessa.

– Kyllä Twitterissä oli paljon pöhinää, mutta ei eduskuntavaaleja Twitterissä ratkaistu, kertoo Marttila Ylen Radio1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Marttilan mukaan Twitteriä voisi nimittää digitaaliseksi vaaliteltaksi.

– Twitterissä ei vaaleja ratkaista, niin kuin ei yksittäisillä torien vaaliteltallakaan. Vaaliteltoille ei myöskään eksy, jos ei ole yhtään kiinnostunut politiikasta.

Marttilan mukaan tutkimuksessa selvisi, että eniten Twitteriä käyttävät RKP, kokoomus ja vihreät ja vähiten kristillisdemokraatit.

Poliitikkojen somettaminen ammattimaista

Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja ja entinen kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo, että parhaimmillaan somekampanjointi on ammattimaista.

– Parhaat puolueet ja parhaat poliitikot käyttävät somea varsin ammattimaisesti, joskin vähän satunnaisesti, toteaa Tujunen.

Hän muistuttaa, että sosiaalinen media ei ole muuttumaton alusta. Esimerkiksi somen kehittymisestä Tujunen nostaa hashtagien eli aihetunnisteiden käytön.

– Puheen määrä on somessa kasvanut todella paljon, minkä vuoksi tarve hashtagien käyttämiseen on tullut ja puolueetkin ovat sen löytäneet.

Tujusen mukaan parhaimmillaan Twitter mahdollistaa kiinnostavan keskustelun, mutta itse kanavaa tärkeämpi on viestin sisältö.

– Twitter tai mikään muukaan sometyökalu ei tee kesää talveen, jos sisältö ei ole kunnossa.

Tutkija Marttila sanoo, että politikointi leviää Twitteristä helposti myös muihin medioihin.

– Viimeisen neljän vuoden aikana perinteiset mediat ovat nostaneet uutisiin aiheita Twitteristä. Ehdokkaat varmasti menevät Twitteriin myös sen takia, että he pääsisivät ääneen myös perinteisessä mediassa, huomauttaa Marttila.

Keskustelukuplat näkyvät somessa

Marttilan mukaan tutkimuksessa kävi ilmi, että Twitterissä syntyi eduskuntavaalien alla monen värisiä ja monenlaisia keskustelukuplia. Marttila allekirjoittaa varovasti väitteen siitä, että Twitter itsestään on yksi keskustelukupla.

– Suomessahan Twitter on hyvin vahvasti profiloitunut eliitin mediana tai asiantuntijamediana, jossa poliitikot ja toimittajat ovat yliedustettuina. Teoriassa kuitenkin Twitter on avoin palvelu kaikille, joten se kupla ei ainakaan kiinni ole vedetty.

Ellun Kanojen Tujunen sanoo, että keskustelukuplat eivät kuitenkaan ole mikään sosiaalisen median tuoma ilmiö.

– Keskustelukuplia on ollut aina, mutta sosiaalinen media on tuonut mukanaan sen, että kuplat ovat todella näkyviä, koska some-keskusteluista jää aina digitaalinen jälki.

Tujusen mukaan poliitikolla oman keskustelukuplan luominen voi olla jopa tarkoituksenmukaista.

– Eihän ehdokkaan tarvitse olla kaikille äänestäjille paras vaihtoehto, vaan paras vaihtoehto omalle kohderyhmälleen.

Lue seuraavaksi