Bambukerrostaloja, miksi ei – suomalaisarkkitehti opettaa bamburakentamista Kiinassa

Puun ja bambun jatkojalostuksella on paljon yhteistä. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että suomalaista puurakentamista edustava arkkitehti, Etelä-Pohjanmaalla asuva Teemu Hirvilammi opettaa Kiinassa bambun teollista hyödyntämistä.

Kotimaa
Arkkitehti Teemu Hirvilammi Seinäjoen Pruukinrannassa.
Arkkitehti Teemu Hirvilammi Seinäjoen Pruukinrannassa.Anna Wikman / Yle

Raakabambu ja puu eroavat toisistaan, mutta jatkojalostuksessa näillä kahdella on poikkeuksellisen paljon yhteistä.

– Molemmat ovat luonnonmateriaaleja, jotka elävät kosteusvaihteluiden mukaan. Mutta kun mennään jalosteisiin, kuten vanerin kaltaisiin tuotteisiin ja liimapuutuotteisiin, niin silloin niiden eroavaisuudet ovat aika pienet, sanoo arkkitehti Teemu Hirvilammi.

Hirvilammella on oma arkkitehtitoimisto Seinäjoella ja hän on opettanut pitkään asuntosuunnittelua Tampereen teknillisessä yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana professorina Kiinan Kantonissa, Guangzhoun kaupungissa, GDUT Guangdong University of Technology. Siellä hän opettaa muun muassa puun ja bambun käyttöä arkkitehtuurissa ja rakentamisessa.

Hyljeksitty bambu halutaan pelastaa

Yli kaksikymmentä vuotta sitten YK julisti ohjelman, jossa edistetään bambun käyttöä. Perinteisesti bambu on ollut halpa ja hyljeksitty materiaali ja siitä on tehty pääasiassa tarve-esineitä, huonekaluja tai pieniä taloja ja rakennelmia.

– Bambu on hyvin käsityöläisvaltainen materiaali. Kaikki liitokset joudutaan sovittamaan samalla tavalla kuin perinteisessä hirsirakentamisessa, tietää Hirvilammi.

Lujuutensa vuoksi ruokokasveihin kuuluvaa bambua käytetään lisäksi muun muassa onkivavoissa ja myös rakennustellingeissä maissa, jossa sitä kasvaa paljon.

Teemu Hirvilammen mukaan bambusta voidaan voidaan puristaa seinämateriaaleja, kuten puustakin. Kuva Hirvilammen suunnittelemasta puutalosta Seinäjoen Pruukinrannassa.
Teemu Hirvilammen mukaan bambusta voidaan voidaan puristaa seinämateriaaleja, kuten puustakin. Kuva Hirvilammen suunnittelemasta puutalosta Seinäjoen Pruukinrannassa.Anna Wikman / Yle

Puutalo vai bambutalo

Hirvilammi on suunnitelut Seinäjoen Pruukinrantaan omakotitalon, jossa on käytetty sekä teollista- että periteistä puurakentamista. Voisiko tällainen kolmeen tasoon rakennettu, 170 neliön talo nousta myös bambusta?

– Bambutalona tämä ei olisi samanlainen, mutta samoja periaatteita siinäkin voisi käyttää. Esimerkiksi yhdistämällä perinteistä bamburakentamista ritilöissä ja rimoissa. Perusrunko voisi olla teollista bamburakentamista, selventää Hirvilammi.

Arkkitehti Teemu Hirvilammen suunnittelema talo Seinäjoen Pruukinrannassa.
Arkkitehti Teemu Hirvilammen suunnittelema talo Seinäjoen Pruukinrannassa.Anna Wikman / Yle

Hirvilammi ennakoi, että bambun tulevaisuus liittyy jatkojalostukseen ja laajempaan rakennuskäyttöön.

– Jossakin vaiheessa tulee bambukerrostaloja ja pakettibambutaloja. Kehitys näyttää väistämättömältä.

Pelkästään Kiinassa kasvaa yli tuhat bambulajia ja kasvuvauhti on melkoinen verrattuna meidän metsiimme.

– Osa bambuista on pieniä ja osa on tarkoitettu syötäväksi. Mutta on olemassa myös jättiläisbambulajeja, missä bambuaines on paksua, se voidaan leikata, kuoria ja viedä jalostettavaksi. Nopeimmillaan bambu kasvaa yli metrin vuorokaudessa, mikä on aivan valtava kasvuvauhti, muistuttaa Hirvilammi.