yle.fi-etusivu

"Kuka tappaa nousevan lohen?" – Viisi kuvatarinaa Tenon varrelta Utsjoelta

Teno, ikiaikainen pohjoinen lohijoki. Teno on myös monien intohimojen joki. Tenolle ehdotettu, kalastusoikeuksia rajoittava uusi kalastussopimus nostaa tunteita joen ja lohenkalastuksen puolesta. Miksi Teno on niin merkittävä? Toimittaja Pasi Peiponen matkasi pitkin Tenoa ja tapasi ihmisiä joen varrella.

Kotimaa
Tenon lohenpoikanen.
Tenon lohenpoikanen.Pasi Peiponen / Yle

Lohi ei ole ainoastaan ruokaa, eikä joki ainoastaan vettä. Teno on koossaan ja merkityksessään elämän virta, tiivistää vanha saamelaiskalastaja.

Jostakin suuremmasta kuin joesta on kysymys. Sen huomaa Tenon varrella matkatessa.

Suomen ja Norjan välille ehdotetun uuden Tenon kalastussopimuksen tarkoituksena on turvata tulevaisuuden lohikannat. Saalismäärää vähennettäisiin Tenolla 30 prosenttia nykytasosta. Sopimus rajoittaisi merkittävästi kaikkea kalastusta Tenolla: perinteisiä kalastusmuotoja ja kalastusmatkailua.

Mitä Teno merkitsee sen asukkaille ja kävijöille? Entä sen kulta - himoittu, saalistettu ja arvostettu lohi? Poromies ja lohensoutaja, paikkakuntalainen saamelainen, vakinainen kalaturisti, etelän tuoma matkailuyrittäjä ja saamelainen perinnekalastaja kertovat suhteestaan Tenoon.

Karttagrafiikka
Viisi kohtaamista Tenon varrella. Viisi valokuvatarinaa joesta, lohesta ja elämästä.Yle Uutisgrafiikka
Teno, Utsjoki. Pohjois-Euroopan pisin lohijoki. Teno virtaa Suomen ja Norjan läpi.
Teno, Utsjoki. Pohjois-Euroopan suurin, luonnontilainen lohijoki. Teno virtaa Suomen ja Norjan läpi.Pasi Peiponen / Yle

Vesa Länsman, porotilallinen, lohensoutaja, Utsjoki

Mies soutaa.
“Olen alkanut kalastamaan 7-vuotiaana, ollut isän matkassa pikkupojasta asti veneessä. Olen kalastanut Tenojoella 35 vuotta. Takana on kymmeniätuhansia soutuja joella. Varmaan vuosia olen viettänyt joella ajallisesti. Kesäaikaan käyn joka päivä.” Pasi Peiponen / Yle
Vapa.
”Ajatushan on hyvä näillä herroilla, suojella lohta. Mutta sitä voisi suojella järkevästi. Aloittaa pyynti pikkuisen myöhemmin ja ehdottomasti lopettaa heti elokuun alussa. Kala ei ole enää silloin kuin ihmisten leikkikalu, se ei ole enää syötävää, lohi tummuu ja varsinkin naaraslohi. Ei se enää herkkua ole.”Pasi Peiponen / Yle
Kalastusvälineitä.
“Torniojoessa on ollut jo jonkin aikaa kaikuluotaimella toimiva laskuri. Miksi kalalaskuria ei voisi laittaa Tenojokisuuhun ja muutamaan välietappiin? Sillä näkisi, onko se turisti, joka kalan tappaa, suomalainen verkkokalastaja vai norjalainen verkkopyytäjä? Kuka tappaa Tenoon nousevan lohen?”Pasi Peiponen / Yle
Kalastaja.
“Onkivehkeillä ei kala Tenosta lopu. Ei mitään jokea tyhjennetä kalavehkeillä. Herrojen pitäisi mennä Norjan puolelle katsomaan, miten sitä lohta tapetaan.”Pasi Peiponen / Yle
Mies työntää venettä vesille.
“Turistien soutamisesta saan enemmän kuin taskurahaa. On se merkittävä summa. Jos sopimus tulee voimaan ensi vuonna, niin se vaikuttaa heti lisäansioihin. Minulla on pääelinkeino porotaloudessa. Eihän se minulla iso hätä tule, mutta monella tulee tässä kylässä melkoinen hätä.” Pasi Peiponen / Yle

Mika Aikio, Utsjoen vesiosakaskunnan pj., kirvesmies, Utsjoki

Mise pöydän ääressä.
“Tunnelma osuuskunnassa on tällä hetkellä lähinnä raivokas. Muut meitä määrää, ajatellaan. Kyllä osakkaat ovat suuttuneita. Kalanpyynti ja Teno ovat niin isoja asioita ihmisille täällä. Osakkaita on lähes 500, olemme suurin osakaskunta. Jäsenistä suurin osa on kesämökkiläisiä.”Pasi Peiponen / Yle
Miehiä grillillä.
“Varmaankin joka kolmas kuntalainen saa kalaturismista tuloja, näin uskallan arvioida. Minullekin tulee joka vuosi. Soudan turisteja silloin tällöin turisteja kesäisin.”Pasi Peiponen / Yle
Kalastuslupien ostopaikka.
“Pelottelu on taitolaji politikoinnissa. Tenon matkailu ei tule varmaan loppumaan - jos sopimus tulee sellaisena kun ehdotetaan - mutta kyllä se synnytystuskan käy.”Pasi Peiponen / Yle
Mika Aikio.
“Teno on minun koti. Kun käyn tuolla tunturissa, niin se ei tunnu samalta. Minä voin sanoa, että olen Tenon rannan ihmisiä. Teno opettaa nöyryyttä. Se on olohuone ja ruoka-aitta. Se on vähän kaikkea.”Pasi Peiponen / Yle
Vene joella.
“Joella monet asiat unohtuvat, ikävätkin asiat. Siellä rauhoittuu. Minulle tuo joki – se on minun terapeutti.”Pasi Peiponen / Yle

Harri Viisteensaari, asemoija, Veteli

Mies kalastaa.
“Olen käynyt Tenolla 30 vuoden ajan perhokalastamassa. Yhtenä kesänä olen ollut pois. Ajan suoraan tuhat kilometria tänne heti kun loma alkaa. Ainoastaan kahvit juodaan välillä. Minulla on perinteenä, että istun ensimmäisenä iltana tässä ja vain katselen jokea. Sitten vasta nukkumaan. Se on sellainen tervehdys ja rauhoittaa.”Pasi Peiponen / Yle
Kalastusvälineitä.
“Olen yleensä noin viikon verran. Aiemmin tein kahden viikon reissuja. Ei tämä sillä tavoin ole kallista. Lupahinnat ovat kohtuulliset. Perholuvat ja majoitus, bensa – viikon hinnaksi tulee 700–800 euroa.” Pasi Peiponen / Yle
Mies istuu joen reunalla.
“Sitä vaan haluaa tänne Tenolle. Morsiamen kanssa puhuin, että voisi vaikka eläkeiällä muuttaa tänne. Morsian tykkää Lapista yhtä paljon kuin minäkin. Molemmat ollaan erähenkisiä. Kaikki on auki mitä tapahtuu, minä vaan tykkään olla täällä.”Pasi Peiponen / Yle
Kaksi miestä joella.
”Jos uusi kalastussopimus tulee sellaisenaan, niin luvat menevät varmasti arvonnaksi. Jollakin tavoin vähenevät luvat täytyy jakaa isolle joukolle kalastajia. Moni kalamies on samaa mieltä. Jos sopimus menee läpi eduskunnassa, tullako enää Tenolle.” Pasi Peiponen / Yle
Harri Viisteensaari.
”Voi olla, että jätän tässä jäähyväisiä Tenolle. Ensi kesänä ohi ajetaan, mutta kalavehkeitä ei laiteta päälle. Jatkossa pitää miettiä, tuleeko tänne enää kalaan. Se on harmi.”Pasi Peiponen / Yle

Jussi J. Pekkinen, isäntä, matkailuyrittäjä, Porvoo-Utsjoki

Jussi J. Pekkinen.
“Mikä voima on tuossa virrassa? Se on äärimmäisen vaikea ja hyvä kysymys. Ensimmäisessä kirjassani yritän kuvata niitä tuntemuksia, mitä ihmiset tekevät päästäkseen tänne Tenolle. Utsjoella on lukemattomia tarinoita näistä ihmisistä.”Pasi Peiponen / Yle
Kaksi miestä joen rannalla.
“Tein ison elämänmuutoksen, hyppäsin pankkimaailmasta pois. Heittäydyin aika monen riskin päälle, sekä taloudellisen että monen muun. Kyllä Teno on muokannut minua. Haluan viettää täällä mahdollisimman paljon aikaa. Olin viime vuonna täällä reilut kolme kuukautta.” Pasi Peiponen / Yle
Lohta pakastearkussa.
“Millä Utsjoki tulee elämään seuraavat kymmenet vuodet? Tänne ei välttämättä haluta kaivostoimintaa. Se tarkoittaa sitä, että matkailualan merkitys kasvaa. Jotta ihmiset tulevat tänne jatkossakin lohen takia, kyllä täällä pitää olla riittävän suuri kalakanta Tenossa. Näin minä ajattelen asian.”Pasi Peiponen / Yle
Talo joen rannalla.
Pasi Peiponen / Yle
Jussi J. Pekkinen.
“Olin 11-vuotias, kun kävin ensi kertaa Tenolla isän kanssa. Silloin sain ensimmäisen lohen, kymmenen kilon lohen. Nyt olen mukana hallituksen puheenjohtajana matkailuyrityksessä, varmasti Suomen pohjoisimmassa kasvuyrityksessä täällä Utsjoella.”Pasi Peiponen / Yle

Niilo Aikio, Utsjoki, eläkeläinen, kirjailija, perinnekalastaja

Niilo Aikio.
“Miksi edelleen vanhat menetelmät: patoaminen ja kulkutus, heittoverkkokalastus? Se on minun ammatti. Olen Tenosta saanut yhden ainoan kalan vieheellä. Olin kuudentoista vuotta, painoi puolitoista kiloa. Sillä minä olen tähän asti pärjännyt. Patoamisella ja kulkutuksella olen pysynyt kalassa ja ruokkinut perheeni.”Pasi Peiponen / Yle
Mies veneessä.
“Padon rakentaminen on työlästä. Pato vaatii myös lähes kymmenen sentin tarkkuuden veden korkeudessa, milloin se pyytää kalaa. Ehdotetussa Tenon kalastussopimuksessa kipuraja ylittyy: kannattaako enää padon pitäminen vai ei.”Pasi Peiponen / Yle
Joki.
“Minä olen elänyt kivikaudesta digikauteen. Saattaa olla, että näen senkin, että Tenolla ollaan samassa tilassa kuin Venäjän puolen saamelaiset. He joutuvat rannalta katsomaan, kun rikkaat ulkomaalaiset kalastavat heidän joellaan ja joku muu vie sen tulon. Jos haluaa päästä kalan makuun, se pitää varastaa ja varastamisesta on isot sanktiot. Tähän suuntaan ollaan menossa uudessa Tenon sopimuksessa.”Pasi Peiponen / Yle
Mies selvittää verkkoja.
Pasi Peiponen / Yle
Tenojoki.
“Teno ei ole pelkkä joki. Saamelaisille se on ollut satoja vuosia elämän virta. Se on ruokkinut ihmiset ja perheet – pitkälle talveen. Sen varrella suurin osa saamelaisista asui. Niin kuin saamelaiset sanovat – me olemme veden rannan ihmisiä – Tenon asukkaat.” Pasi Peiponen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

Maastopalot

Kaliforniassa palot laajenevat – tuhansia ihmisiä lisää evakuoitu

Iguaanit

Floridassa käydään taistoon iguaaneja vastaan

Ufot ja avaruusoliot

Pentagon myönsi ufojen tutkimusohjelman