Poliittisia toimielimiä erotetaan Suomessa vuosittain – yleistä se ei kuitenkaan ole

Kokkolassa kaupunginhallituksen kriisi voi johtaa eroon, koska yhden jäsenen toiminta ei miellytä muita hallituksessa istuvia. Jos hallitus ei ole toimintakykyinen yhden jäsenen vuoksi, on vain kaksi vaihtoehtoa: joko koko hallitus eroaa tai toimintakykyä hankaloittanut jäsen eroaa itse.

Kuva: Yle

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen ei tunne Kokkolan tapausta eikä halua sitä kommentoida, vaan kertoo toimintatavoista yleisellä tasolla.

Kun kaupungin- tai kunnanhallitus menettää luottamuksen esimerkiksi yhden hallituksen jäsenen toiminnan vuoksi, erottaa valtuusto koko hallituksen ja valitsee tilalle uuden. Juuri valtuusto on se toimielin, joka hallituksen valitsee ja tarvittaessa myös erottaa.

– Tässä tapauksessa käydään poliittinen peli niin, ettei hallitukseen enää valita henkilöä, josta halutaan eroon, Arto Sulonen lisää.

Luottamuspulan perusteella kaupunginhallitus voidaan erottaa ilman hallituksen jäsenten suostumusta.

Arto Sulonen

Valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan, joka valmistelee hallituksen erottamista. Valiokunnan valmistelun pohjalta valtuusto päättää, erotetaanko hallitus vai ei. Hallitus voi itse pyytää eroa, mutta aina ei tarvita hallituksen jäsenten suostumusta.

– Nimenomaan luottamuspulan perusteella kaupunginhallitus voidaan erottaa ilman hallituksen jäsenten suostumusta. Silloin erottamisperusteista pitää kuulla kaupunginhallituksen jäseniä, Sulonen sanoo.

Yksittäistä jäsentä ei voi erottaa

Myös yksittäinen hallituksen jäsen voi itse pyytää eroa.

– Jos tulee konflikteja, usein asianomainen itse pyytää eroa. Silloin valtuusto voi myöntää yhdelle hallituksen jäsenelle eron, Sulonen kertoo.

Jos asianomainen ei suostu eroon, on vaihtoehtona vain koko hallituksen hajottaminen. Yksittäistä hallituksen jäsentä ei voi erottaa.