Maajussin kriisipaketin eväät yhä levällään hallituksen pöydällä

Hallitus pui syksyyn mennessä, millaiseen viljelijän ja maataloustuottajan kansalliseen hätäapuun lisäbudjetissa on varaa. Viljelijöiden puolustajat myös heittävät kaupalle vaatimuksen siistiä tapansa - heti!

maanviljelijät
Traktori pellolla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Viljelijän tulon kaventuminen viime vuonna jopa 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna on hätähuuto, jota hallitus ei ole voinut voi välttyä kuulemasta. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että lisäbudjettiin on tulossa apua.

– Maatalouden tilanne on juuri noin karu. Ja joissain tuotantosuunnissa tuota yrittäjätuloa ei kerry enää lainkaan. Lopullinen kestävä korjaus tilanteeseen tulee kuitenkin vasta tuottajahintojen elpymisen myötä.

Hallitus on jo keväällä luvannut syksyn lisäbudjettiin ns. kriisipaketin maatalouteen. Sisältö on vielä hallituspuolueiden pohdittavana. Tietoa paketin sisällöstä heruu sen verran, että ainakin veroratkaisuja pohditaan. Ja myös sitä, miten kustannuksiin voitaisiin vaikuttaa.

Aiemmin on kuulunut vaateita 40 - 100 miljoonan kriisiavusta.

– Nyt täytyy pohtia ja valmistella, miten paljon meillä on kansallisesti varaa tulla viljelijöiden avuksi. Itse asiassa meillä on par’aikaa työn alla valtion takaukset kriisilainoille ja vapaavuodet korkotukilainojen lyhennyksiin. Näillä helpotettaisiin rahoitusongelmaa velkaisilla tiloilla.

– Paketin koko ratkotaan lisätalousarvion yhteydessä. Minulla ei ole esittää numeroita tässä kohtaa, sanoo maatalousministeri Kimmo Tiilikainen.

”Hätä on nyt, mutta täytäntöönpano kestää kuukausia”

Lumehoidoksikin haukuttu EU-tuki toi Suomelle vain 7 ja puoli miljoonaa euroa. Mutta EU-päätösten myötä Suomelle heltisi helpotus. Tukiaikataulu aikaistuu syksyllä. Lisäksi hätää aiheuttanut tukien myöhästely on kurottu kiinni.

– Voimme aientaa joulukuulta lokakuulle 60 miljoonan euron tukisumman. Mutta suuremmat muutokset ovat mahdollisia vasta seuraavalla

Kimmo Tiilikainen.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

kaudella.

Ministeri Tiilikainen korostaa sitä, että Suomi ei voi sännätä päättämään maatalousasioistaan.

– Kansalliset maatalouspolitiikan linjaukset on oltava linjassa EU-päätösten kanssa. Se lisää vaikeutta ja hidastaa. Se on varmasti viljelijöitä tuskastuttava homma. Hätä on nyt , mutta täytäntöönpano kestää kuukausia.

Ultimatum ja määräaika kaupalle

Viljelijän kurimus on myös pääministeri- ja viljelijäpuolue Keskustalle tuskallinen. Oppositio, lukuun ottamatta SDP:tä, kurmottikin hallitusta kesän alussa välikysymyksellä siitä, onko hallitus osannut hoitaa maatalouden kriisiä.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman jatkaa löylytystä yhä. Kiireellisimpänä hän penää kilpailulainsäädännön remonttia ja heti!

– Kauppaketjuilla on liian suuri valta. Lainsäädännön kautta on edettävä. Välittömästi. Hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi tässä asiassa. On puhuttu pitkään asioista, mutta toimet puuttuvat edelleen.

Myös Keskustan omista riveistä tulee ripitystä kaupalle. Kauppa vie leivästä liian suuren palan maataloustuottajan ja elintarviketeollisuuden nenän edestä, moittii maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä (kesk.). Leppä heittää kaupalle taisteluhansikkaan ja "dead linen" vuoden loppuun. Hallitusohjelmassa on nimittäin kirjaus kilpailulainsäädännön tarkistamisesta.

– Kaupan valta elintarvikeketjussa on aivan ylivertainen. Tuottajia kohtaan on saatava oikeudenmukaiset ja reilut kauppatavat. Jos ei tämän vuoden puolella kaupalla ala näkyä asennemuutosta, niin on päivänselvää, että hallituksen on laitettava kilpailulainsäädännön uudistustyö vireille.