Murhamies ja elostelija – Kuinka hullu hallitsija keisari Nero olikaan?

Psykoanalyytikko on verrannut verisenä hirmuhallitsijana tunnetun keisari Neron käytöstä nykyaikaisiin tautikriteereihin. Kärsikö Rooman polttamisesta syytetty keisari perinnöllisistä terveysongelmista tai narsistisesta mielialahäiriöstä?

kulttuuri
Miehen kasvoja esittävä patsas.
Keisari Neroa esittävä patsas Roomalaisessa museossa.AOP

Historiankirjoitus tuntee Rooman keisari Neron tyrannina ja ihmishirviönä, joka murhautti valtavasti ihmisiä ja harrasti monenlaisia paheita. Mielenterveyden tutkijat voivat historiallisesta aineistosta päätellä, oliko hän todella mielenvikainen, vai vain aikansa lapsi.

Saksan Trierissä on avoinna keisari Nerosta kertova näyttely "Kaiser, Künstler und Tyrann" (siirryt toiseen palveluun) (Keisari, taiteilija ja tyranni). Sen ohessa wieniläinen psykiatrian tohtori ja psykoterapeutti Harald Aschauer on laatinut historiallisten lähteiden perusteella analyysin keisarin mielenterveydestä. Aschauer halusi tietää, oliko Nero mieleltään sairas myös nykyisten tautiluokitusten mukaisesti.

Aschauerin analyysistä kertoo saksalaislehti Die Welt (siirryt toiseen palveluun).

Sukutaustassa paljon rasitetta

Keisari Nero, viralliselta nimeltään Nero Claudius Caesar Drusus Germanicus, hallitsi Roomaa vuosina 54–68. Hänen elämästään kertovat mm. historioitsijat Suetonius, Cassius Dio ja Tacitus sekä kirjailija Plinius vanhempi.

Neron äiti Agrippina ja isä Gnaeus Domitus Ahenobarbus olivat keskenään sukulaisia, heidän geeniperimästään 12,5 prosenttia oli identtistä. Tämä tausta on tutkijan mukaan omiaan vahvistamaan alttiutta perinnöllisiin sairauksiin.

Rooman viisi ensimmäistä keisaria muodostavat ns. Julius-Claudius -dynastian. Nero oli heistä viimeinen. Hänen edeltäjänsä kärsivät monenlaisista terveysongelmista.

Keisari Augustuksella oli pelkotiloja. Hänen seuraajansa Tiberiuksen kerrotaan kärsineen pahoista ihon haavaumista. Kolmas keisari Caligula oli maanis-depressiivinen eli hän kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lopuksi Neron isäpuolella Claudiuksella kerrotaan olleen erilaisia motorisia ja verbaalisia "kramppeja", jotka viittaavat Touretten oireyhtymään.

Julmia tekoja

Keisari Neron teoista kerrotaan hurjia tarinoita. Hänen kerrottiin polttaneen valtakuntansa pääkaupungin saadakseen tilaa itsensä kunniaksi rakennettavalle uudelle kaupungille, Neropolikselle. Tuhopolton hän sittemmin pani kristittyjen syyksi ja alkoi vainota näitä julmasti.

Neron tiedetään surmanneen raskaana olleen vaimonsa potkaisemalla häntä vatsaan ja antaneen useaan kertaan käskyn murhata äitinsä ja muitakin läheisiään.

Hän osoitti samalla myös hermoheikkouden merkkejä. Hän ei kestänyt huonoja uutisia, vaan usein pyörtyi niitä saatuaan.

Sairautta vai ei?

Historiantutkijat ovat puntaroineet näitä kertomuksia. Niistä läheskään kaikki eivät pidä paikkaansa. On huomattava, että monet Neron aikalaiset halusivat tietoisesti antaa hänestä mahdollisimman synkän kuvan.

Mitä murhiin tulee, ne eivät Rooman johtohahmojen keskuudessa olleet tavattomia. Keisarin oli taisteltava puolustaakseen asemaansa, sillä hänellä oli paljon vihollisia. Vaikka murhat ovat nykykatsannossa rikoksia, saattoi niitä sen aikakauden näkökulmasta katsoen pitää välttämättöminä.

Seksuaalisesti Nero oli hillitön. Hän harrasti seksiä tiettävästi yhtä lailla naisten kuin miestenkin kanssa.

Neron suurin haave oli tulla maailman suurimmaksi näyttelijäksi. Hänen kuuluisat viimeiset sanansakin olivat: "Millaisen taiteilijan maailma minussa menettääkään!".

Patsaita näytteillä museonäyttelyssä.
Kaiser, Künstler und Tyrann -näyttely Saksan Trierissä.Thomas Zuehmer / Rheinisches Landesmuseum Trier

Harald Aschauer toteaa, että keisari Neron impulssikontrolli oli heikko, mutta suoranaisia todisteita psyykkisestä sairaudesta hän ei ole löytänyt.

– Harhaisuutta ei voida tarkkaan ottaen todeta. Ei myöskään fobioita, pakkoajatuksia tai harha-aistimuksia, hän sanoo Die Weltille.

WHO:n luokitus ja loppuarvio

Maailman terveysjärjestö WHO on laatunut psyykkisten sairauksien luokituksen. Neron tapauksessa kyseeseen tulisi erityisesti narsistinen persoonallisuushäiriö.

Kun lääkärit tekevät diagnoosia, heillä on käytössään 9-kohtainen lista sairauden kriteereistä. Jotta potilaan voidaan todeta kärsivän narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, täytyy vähintään viiden kriteerin täyttyä.

Aschauer on havainnut, että Neron kohdalla kriteereistä täyttyy neljä.

– Näiden kriteerien perusteella Nerolla ei ollut minkäänlaista sairautta, Aschauer toteaa.

Psykoterapeutti luonnehtii, että keisari-taiteilijaa ajoivat huikentelevaan käytökseen erilaiset mieliteot. Hän himoitsi mm. valtaa, koristautumista, komeita rakennuksia, tuhlausta ja erilaisia aistinautintoja. Lisäksi hän oli kostonhimoinen ja valmis käyttämään väkivaltaa.

Aschauerille tulee hänen tapauksessaan mieleen psykiatrien hiljattain kehittämä diagnoosi, joka tunnetaan nimellä hybris-syndrooma.

Aschauer muistuttaa, että Nero oli myös poikkeuksellisen älykäs, tiedonhaluinen ja avarakatseinen.

– Neron elämä ja teot on asetettava sen ajan puitteisiin, jolloin hän eli. Esimerkiksi valta-aseman säilyttäminen viholliset surmaamalla ei ollut tuolloin epätavallista, hän sanoo.

– Psykiatrian näkökannalta ei voida löytää todisteita siitä, että hän olisi ollut erityisen epäinhimillinen hirmuhallitsija.

Korjaus 25.7. klo 10.10: Aschauerin titteliksi vaihdettu psykiatrian tohtori ja psykoterapeutti. Aiemmin jutussa puhuttiin psykoanalyytikosta.