1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Salamatutka kertoo iskupaikan jopa sadan metrin tarkkuudella

Netistä löytyvien salamatutkien tarkkuus on hämmästyttävä. Salama-anturi haistaa räsähdyksen jopa viidensadan kilometrin päästä ja kertoo iskupaikan melko tarkkaan. Järjestelmässä on mukana harrastajia ja ammattilaisia.

Kotimaan uutiset
salamatutka
Timo Nykyri / Yle

Kirkas salama välähtää puolen kilometrin päässä. Parin sekunnin päästä jyrisee niin, että ikkunat helisevät. Samalla kännykän näyttö näyttää mihin salama löi. Tarkka sijainti selviää useamman salama-anturin tiedon perusteella, kolmiomittausperiaatteella.

Tarkkuus on parhaimmillaan erittäin hyvä.

– Tarkkuus on suunnilleen sata metriä, yleensä kuitenkin sadoista metreistä noin kilometriin, kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila.

Myrskyjen ja salamoiden bongaus on suosittu harrastus, ja monet tutkaverkostot ovatkin harrastelijoiden tekemiä. Amatöörit pystyttävät pihoilleen salama-antureita ja jakavat keskenään tietoja reaaliajassa. Ilmatieteen laitoksella on Suomen kamaralla kahdeksan anturia. Niiden tiedot ovat avointa dataa, joka on kaikkien ulottuvilla.

Myrskybongareita löytyy kyllä meidänkin talosta.

Terhi Laurila

– Mitä useampi anturi rekisteröi salaman, sitä tarkemmin salama paikantuu, selittää Laurila.

Paljas silmä näkee salaman parinkymmenen kilometrin päähän, salama-anturi haistaa räsähdyksen jopa viidensadan kilometrin päästä.

Ukkosten tutkiminen on tärkeää paitsi turvallisuuden, myös omaisuustuhojen kannalta. Myös salamoinnin aiheuttamat sähkökatkot vaikeuttavat elämää.

Heinäkuun viides oli kova ukkospäivä

Myrskyjen metsästäjillä on internetin aikakaudella helppoa, kun älykännykällä voi seurata salamointia ja ukkosrintaman liikkeitä. Harrastuksesta voi tulla myös työ.

– Myrskybongareita löytyy kyllä meidänkin talosta, naurahtaa ukkostutkija Laurila.

Harrastajat kokoavat tietoja myrskyvaroitus.com (siirryt toiseen palveluun)-sivuille. Touko – kesäkuu oli huonoa aikaa myrskyharrastajille, salamoita rekisteröitiin vain puolet normaalista määrästä. Heinäkuu on ollut normaali ukkoskuu lähinnä kuun viidennen päivän ansiosta. Tuolloin laskettiin yli 21 500 maasalamaa.

– Näin rajuja päiviä on 2000-luvulla ollut kuusi kertaa. Näitä ei ihan joka vuosi näe, toteaa Laurila.

Lue seuraavaksi