Huostaanottoja ja turhia lopetuksia – yhä useampi suomalainen hylkää lemmikkinsä ennenaikaisesti

Huono taloustilanne heijastuu eläinten hyvinvointiin, mutta ei selitä kokonaan löytöeläintalojen ja eläinsuojeluyhdistyksien lisääntynyttä eläinmäärää.

Kotimaa
Jämtlanninpystykorva työntää kuonoa tarhan verkon raosta.
Maria Ruokojärvi / Yle

Löytöeläintalot ja eläinsuojeluyhdistykset painivat kasvavien eläinvirtojen kanssa. Moniin Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistyksiin on tullut pelkästään alkuvuoden aikana yhtä paljon karanneita, hylättyjä tai kotia vaihtavia kissoja ja koiria kuin koko viime vuonna.

Eläimet ovat usein myös huonommassa kunnossa kuin aiemmin. Niillä on etenkin loisia sekä silmä- ja raajavammoja.

Osa lemmikinomistajista tinkii ensimmäisenä eläimistä, kun taloudellinen tilanne muuttuu vaikeaksi. Eläinlääkäreille tuodaan lopetettavaksi koiria, joiden omistajilla ei ole varaa pitää niitä. Kissoja jätetään löytöeläintaloihin, koska auton töytäisemän lemmikin hoitokustannukset kohoavat liian korkeiksi.

Eläimistä luovutaan aiempaa helpommin

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan pelkkä vaikea taloustilanne ei selitä lukuja. Myös asenneilmapiiri on muuttunut.

– Saattaa olla hienot autot ja kännykät, mutta silti ei olla valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista, vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist SEY:stä sanoo.

Eläimistä luovutaan tosi helposti eikä haluta käyttää aikaa tai rahaa pienten ongelmien ratkaisemiseen.

Taru Lindell

Suomen lähes paristasadasta kunnan löytöeläintalosta SEY pyörittää kymmenkuntaa. Monet eläinsuojeluyhdistykset ottavat myös vastaan lemmikkejä, joista ihmiset haluavat luopua. Esimerkiksi Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistykseen tulee paljon soittoja, joissa perheen koirasta halutaan eroon vielä saman päivän aikana.

– Eläimistä luovutaan tosi helposti eikä haluta käyttää aikaa tai rahaa pienten ongelmien ratkaisemiseen. Tämä on tosi surullista, kertoo Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Taru Lindell.

Huostaanotot työllistäjänä

Itä-Pirkanmaan löytöeläimistä vastaavaan Boondocksiin on puolestaan tullut alkuvuonna viidesosa enemmän eläimiä kuin vuosi sitten. Yrittäjä Jari Pellas kertoo, että viime aikoina heitä on työllistänyt etenkin poliisin kautta tulleet huostaanotot.

Aika paljon on myös sellaisia, että eläimissä ei ole mitään eläinsuojelullisia ongelmia vaan ongelma on lähinnä omistajien tekemisissä.

Jari Pellas

– Aika paljon on myös sellaisia, että eläimissä ei ole mitään eläinsuojelullisia ongelmia vaan ongelma on lähinnä omistajien tekemisissä.

Pellas viittaa lausunnollaan omistajien vankeusrangaistuksiin tai tutkintavankeuksiin muista kuin eläinsuojelullisista syistä. Mikäli eläimille ei ole muita sijoituspaikkoja, poliisi tuo ne kunnan osoittamaan löytöeläintaloon.

Löytöeläinten kanssa työskentelevät valvontaeläinlääkärit ovat myös huomanneet muutoksen: koko maan taloudellinen tilanne heijastuu ihmisten pahoinvointiin ja kasvattaa löytöeläinvirtoja.