Rapurosvot iskivät jo ennen ravustuskauden alkua

Innokas ravustaja saattaa pettyä ankarasti, kun rapumerralla onkin käynyt luvaton kokija. Varsinkin järvillä, joilla on vain vähän asutusta, saalis voi päätyä rapurosvojen pataan.

luonto
Kaltalousneuvoja Petri Mäkinen ja saksiniekka
Timo Leponiemi / Yle

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen nostaa rapumertaa hämäläisjärvestä ja huomaa heti, että joku luvaton ravustaja on käynyt apajalla jo aikaisemmin.

– Eipä ehditty ensimmäisenä ei. Tämän takia itse lopetin ravustamisen pari vuotta sitten.

Luvattomat mertojen kokijat haittaavat varsinkin ammattimaista ravunpyyntiä.

– Totta kai se häiritsee ja suututtaa niitä ammattikalastajia, jotka siitä elantonsa saa. Nyt sitten kauden mittaan kuulee, että onko niitä porukoita liikkeellä, jotka tyhjentelevät ihan määrätietoisesti mertoja, tietää Mäkinen.

Rapurosvoista kerrotaan vain harvoin poliisille

ProAgria Etelä-Suomen kalatalousneuvoja Petri Mäkisen mukaan rapurosvoista kerrotaan vain harvoin virkavallalle.

– Eipä niistä oikeastaan kukaan ilmoittele, että se on vain itse pureskeltava asia.

Petri Mäkinen ei usko, että lääkkeitä luvattoman ravustuksen loppumiseen löytyy helposti. Pilke silmäkulmassa Mäkinen neuvoo pitämään omia rapumertoja tiukasti silmällä, jas haluaa varmistaa saaliin.

– No, ei muuta kuin makuupussi mukaan veneeseen ja nukkuu siellä mertojen vierellä. Se varmasti pikkuisen auttaa, että kerkiää ensimmäisenä merroille, hymähtää kalatalousneuvoja.

Hiljaisilla järvillä saalis eniten vaarassa

Mäkisen mukaan useimmiten rapupyydyksiä käydään luvattomasti kokemassa järvillä, joilla on vähän mökkejä. Oman mökin läheisyyteen asetetut pyydykset ovat usein turvassa.

– Tuolla varmaan, kun mökkiläiset ravustelee, niin merrat saavat olla kohtalaisen rauhassa, kun ne ovat siinä mökkirantojen edessä, arvioi Mäkinen.

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen muistuttaa, että ravustamisen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa. Lisäksi 18–64-vuotiaiden on maksettava valtion kalastonhoitomaksu.