Yle Riossa: Tyhjät lupaukset Guanabara-lahden puhdistuksesta raivostuttavat riolaisia

Päättäjät lupasivat siistiä jätemääristään ja lemustaan tunnetun Guanabara-lahden ennen olympialaisia, mutta tulokset jäivät vaisuiksi. Vaikka kelluvat roskat on noukittu olympiapurjehdusalueelta, eivät asukkaat lahden perukoilla ole huomanneet minkään muuttuneen.

urheilu
Paulo kerää pulloja kotiseudullaan.
Tubiacangan kalastajakylän harrastelijakierrättäjä Paulo Conceicão Campoksen oli aiemmin töissä ympäristökeskuksessa ja hän putsasi työkseen Rio de Janeiron rantoja roskista aikana jolloin Rio satsaa ulkonäköönsä tavallista enemmän. Heidi Lipsanen / Yle

Copacabanan rannalla esiteltiin torstaina jättimäiset olympiarenkaat. Parisataa kiloa painava taideteos on valmistettu Rio de Janeiron rannoille kulkeutuneista muovipulloista.

– On hienoa saada tehdä taidetta, jonka viesti ei ole pelkästään esteettinen, vaan vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen, taideteoksen suunnittelija Elisa Brasil sanoi olympiamaskotti Viniciuksen ja hankkeeseen osallistuneiden nuorten poseeratessa kameroille renkaiden edessä.

Ympäristöystävällinen taideteos on Rion kaupungin tilaama. Sen viereen pystytetyssä kyltissä kerrotaan kuinka kaupunginjohtaja Eduardo Paes näkee kestävän kehityksen oleellisena osana pian alkavia olympialaisia.

Keltainen, kissalta näyttävä olympiamaskotti olympiarenkaiden edessä, hiekkarannalla.
Olympiamaskotti Vinicius poseerasi muovipulloista tehtyjen olympiarenkaiden edessä.Antonio Lacerda / EPA

Vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Guanabara-lahden perukoilla sijaitsevassa Tubiacangan kalastajakylässä muovipullot lilluvat rannan löyhkäävässä liejussa.

Liukkaassa mudassa tasapainoillen kaksi miestä poimii niitä ja kasaa saaliin keoksi. Heille kaupunginjohtajan lupaukset ovat pelkkää sananhelinää.

– Hallitus ei ole viime aikoina tehnyt yhtikäs mitään, Jucelino Souza Mendes, 60, sanoo.

Hänen mielestään olympialaisiin tuhlatun rahan olisi voinut käyttää rantojen puhdistukseen.

Elanto roskista

Jucelino työskenteli 16 vuotta ympäristöministeriössä, kunnes sai lopputilin kolme kuukautta sitten sairastuttuaan syöpään. Nyt hän omistautuu pitkäaikaiselle harrastukselleen kierrätykselle, josta on 19 vuoden jälkeen muodostunut myös hänen tulonlähteensä.

Ystävänsä Paulon, 54, kanssa Jucelino kerää kaikkea muovipulloista Guanabara-lahden vesissä seilaaviin patjoihin, televisioihin ja huonekaluihin. Muovipullot tuovat miehille parhaiten tuloja – noin 150 reaalia (40 euroa) kuukaudessa. Arvottoman rojun he antavat eteenpäin kaupungin jätekeräykseen.

– Viimeiset 18 vuotta olen kerännyt lahdesta lasia, mutta kukaan ei huoli sitä. Lasista tienaa niin vähän, ettei sitä kannata kierrättää. Yhdestä kilosta saa vaivaiset kolme senttiä, Jucelino päivittelee.

Hän on kasannut 18 vuoden aikana kerätyn lasin sadan metrin päähän rannalle, eikä tiedä mitä lasivuorelle tulisi tehdä.

– Siellä on varmasti kaksi kuorma-autollista tavaraa, hän lisää.

Guanabara-lahden tummassa vedessä näkyy epäpuhtautta.
Guanabara-lahti kuvattuna maaliskuussa. Vielä tuolloin viranomaiset sanoivat, että lahden vesi puhdistetaan.Marcelo Sayao / EPA

Täyttämättömät lupaukset

Guanabaran likaisuus on saanut paljon huomiota siitä lähtien, kun Rio valittiin vuoden 2016 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi vuonna 2009.Olympiapurjehduskisat alkavat elokuun 8. päivä lähellä lahden suuta.

Jo vuosien ajan aluetta on pyritty siistimään roskankeräyslaivoin ja lahteen johtaviin jokiin asennetuin roskaestein. Kansainvälinen olympiakomitea on tyytyväinen Rio de Janeiron toteuttamaan vedenpuhdistukseen, mutta paikalliset ovat pettyneitä.

– Roskien kerääminen veneillä tai esteiden tekeminen lahteen päätyvien jokien suille on vain ulkomaalaisille tarkoitettua pintalumetta. Suurin osa roskista on peräisin lahden pohjasta, Alex Sandro Santos, Tubiacangan kalastajien yhdistyksestä sanoo.

Hänen mukaansa alueen kalastajat ovat kärsineet romahtaneista kalakannoista.

Pieniä purjeveneitä kaupunkimaisemaa vasten.
Purjehtijat kisasivat Guanabara-lahden vesissä elokuussa 2014.Antonio Lacerda / EPA

Biologi Sergio Ricardon järjestö Baía Viva järjestää Toxic Tours -nimisiä veneretkiä ympäristöasioista kiinnostuneille Guanabara-lahdella. Retkillä jaetaan tietoa ympäröivien öljynjalostamoiden ympäristövaikutuksista ja tarkkaillaan vedessä kelluvia roskia.

– Odotuksemme oli, että osavaltio olisi käyttänyt latinalaisen Amerikan kehityspankilta saamansa 1,2 miljardia dollaria lahden puhdistukseen. Luulimme, että 20 vuotta sitten luvattu hanke vihdoin toteutettaisiin olympialaisia varten. Niin ei käynyt, sanoo Sergio Ricardo sanoo.

Ekologisuus valtti hakuprosessissa isäntäkaupungiksi

Kun Rio de Janeiro haki vuoden 2016 olympiakaupungiksi, se listasi yhdeksi tavoitteekseen sen, että Guanabaraan lasketuista jätevesistä 80 prosenttia olisi puhdistettu vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 1992 ympäristökokouksen ja vuoden 2012 Rio+20 –tapahtuman isäntänä ekologisuus oli itsestäänselvyys hakuprosessissa.

Tavoitteeseen ei päästy.

Haaste oli yksinkertaisesti liian suuri. Lahteen valuvat päivittäin miljoonien asukkaiden jätevedet. Viemäröinti on tuntematon käsite kaupungin faveloissa, eikä itsestäänselvyys edes vauraimmilla alueilla.

Epäonnistumisen myönsi hiljattain myös kaupunginjohtaja Eduardo Paes, joka kutsui lahden puhdistusta menetetyksi mahdollisuudeksi.

– Emme täyttäneet kaikkia lupauksiamme, se on totta, hän myönsi lehdistötilaisuudessa pari viikkoa sitten.

– Tavoitteenamme oli puhdistaa 80 prosenttia Guanabaraan päästetyistä jätevesistä. Luulen, että pääsimme 15 prosentista 48 prosenttiin, kaupunginjohtaja lisäsi.

Todellisuudessa saavutus on vielä kaupunginjohtajan arviotakin pienempi.

Tubinacangaan rantautuu roskia Guanabaran vesistä.
Tubinacangaan rantautuu roskia Guanabaran vesistä.Heidi Lipsanen / Yle

Kierrätys lapsenkengissä

Biologi Sergio Ricardon mielestä kierrätys voisi olla yksi tärkeä askel Rio de Janeiron kärsineen ympäristön pelastamiseksi. Infrastruktuuria on sitä varten kuitenkin valitettavan vähän.

– Rio sysää päivittäin 90 tonnia jätettä Guanabara-lahteen. Vain yksi prosentti tuotetuista roskista päätyy kierrätykseen, Sergio Ricardo kertoo.

Osana jo 20 vuotta hitaasti eteenpäin laahannutta lahden puhdistusohjelmaa rakennettiin useita kierrätyskeskuksia, joista Sergion mukaan yksikään ei ole toiminnassa.

Tubiacangassa jätehuolto on puuttellista.
Tubiacangassa jätehuolto on puuttellista.Heidi Lipsanen / Yle

Kierrätys toimii jotenkuten pelkästään Rion vauraassa eteläosassa kierrättäjäyhdyskuntien voimin.

Tubiacangan kalastajakylän harrastelijakierrättäjien Jucelino Souza Mendesin ja Paulo Conceicão Campoksen on vaikea ymmärtää, miksi he molemmat menettivät työnsä muutama kuukausi ennen olympialaisia.

Paulo oli Jucelinon tapaan töissä kaupungin ympäristökeskuksessa ja putsasi työkseen Rio de Janeiron rantoja roskista aikana jolloin Rio satsaa ulkonäköönsä tavallista enemmän. Syvät talousongelmat ajoivat kaupungin kaunistuksen edelle.

– Kuulin kaupunginjohtajan äskettäin maininneen, että kaupunki tekee vielä näinä parina viikkona kaikkensa siistiytyäkseen ennen kisoja, Paulo sanoo.

– Toivottavasti häneltä liikenisi minullekin töitä, hän lisää toiveikkaana.