Aika ajoi levähdysalueiden ohi – termospullokahvit vaihtuivat valmiiseen pöytään

Tienvarsilla olevien levähdyspaikkojen käyttö on vähentynyt. Matkailijat pysähtyvät yhä useammin huoltoasemille ja muille palveluja tarjoaville taukopaikoille sen sijaan, että käärisivät omat eväsleivät esiin voipaperin kätköistä.

matkailuautot
Levähdysalueella on roska-astia sekä penkit ja pöytä katoksessa.
Tiia Korhonen / Yle

Vielä parikymmentä vuotta sitten perheet pysähtyivät lomamatkoillaan syömään omia eväitä levähdysalueille. Nykyisin tienvarsien piknikpöydille ei ole enää samanlaista tarvetta, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä.

– Perinteisillä levähdysalueilla oli parhaimmillaan pöytä- ja penkkiyhdistelmiä. Niiden käyttö on vähentynyt ja itse asiassa niiden määrääkin on vähennetty. Korkeampitasoisilla palvelualueilla oli myös wc-varustus ja myös niiden aika on osin jättänyt, koska ne olivat useimmiten kuivakäymälätyyppisiä.

Mieluummin halutaan posliinipissalle kuin alkeellisempiin olosuhteisiin.

Timo Piilonen

Räinän mukaan perheet pysähtyvät nykyisin yhä useammin laadukkaille huoltoasemille, jotka ovat korvanneet julkisen vallan ylläpitämien paikkojen tarvetta hyvin paljon.

– Toki pitää muistaa, että meillä on vielä jonkin verran jäljellä pienempimuotoisia, kesällä toimivia alueita, joissa on esimerkiksi grilli tai kahvio. Niitä on pitkin maakuntia ja myös Kainuussa useita. Ne ovat usein näteillä paikoilla, mutta nekin ovat varmasti jo osittain poistuvaa historiaa, Räinä kertoo.

Räinän mukaan muutoksen taustalla on yksinkertaisesti elintason nousu. Aikaisemmin perheillä oli lomamatkoillaan vähemmän rahaa käytössään kuin nykyisin.

– Itse asiassa, kun lähdettiin reissuun, niin se oli pakon sanelemaa, että otettiin termospullo ja eväät mukaan. Se oli yksi ohjelmanumero matkalla. Tänä päivänä ostetut palvelut kuten monessa muussakin tapauksessa ovat korvanneet omia eväitä. Onko se sitä helppouden ja mukavuuden hakua sitten, Räinä pohtii.

"Pelkästään ajamiseen tarvitaan taukoja"

Suomen kesäisillä teillä liikkuville karavaanareille tienvarsien levähdysalueet ovat edelleen tärkeitä, sanoo SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

– On hienoa, että levähdysalueita on olemassa, koska taukoja tarvitaan monenlaisiin asioihin. Jo pelkästään ajamiseen tarvitaan taukoja, kyse on kuitenkin liikenneturvallisuudesta.

Se oli pakon sanelemaa, että otettiin termospullo ja eväät mukaan.

Matti Räinä

Yhdistyksessä on 63 000 jäsentä eri puolilla maata. Piilosen mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät etenkin sellaisia levähdysalueita, jotka ovat rauhallisia ja sijaitsevat hienolla paikalla kuten järven rannalla.

– Eväät ovat matkailuauton tai asuntovaunun jääkaapissa ja kahvit voi kiehauttaa vaunussa vaikka kaasulla, Piilonen kertoo.

Asuntovaunuja ja matkailuauto joen rannassa.
Karavaanarit suosivat sellaisia alueita, jotka ovat rauhallisia ja sijaitsevat esimerkiksi järven rannalla.Risto Koskinen / Yle

SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilosen mukaan tienvarsipalvelut ovat kuitenkin parantuneet aiemmasta merkittävästi, joten levähdysalueiden käyttö on vähentynyt.

– Esimerkiksi huoltoasemilla on tarjolla kaikenlaisia palveluja. Ihmisillä on myös rahaa käytettävissään ja ehkä olemme laiskempia kuin aiemmin eli haluamme valmiiseen pöytään. Isäntä saa pihvin, rouva salaatin ja lapset hampurilaisen tai pitsaa eli jokaiselle on mieleistä murkinaa.

– Perinteiset levähdyspaikat voivat olla yksinkertaisia. Esimerkiksi vessat ovat usein haisevia ja nykyisiin vaatimuksiin nähden hoitamattomia. Mieluummin halutaan posliinipissalle kuin alkeellisempiin olosuhteisiin, Piilonen jatkaa nauraen.

Tuhoamisen vimma harmina

Ihmiset odottavat levähdysalueilta tietynlaista laatutasoa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä. Levähdysalueita onkin päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Esimerkiksi Kainuussalevähdysalueiden varusteita karsittiin ja uusittiinjo muutama vuosi sitten luokitusmuutoksen, mutta myös ilkivallan takia.

On hienoa, että levähdysalueita on olemassa, koska taukoja tarvitaan.

Timo Piilonen

Erillisten ja vartioimattomien alueiden kunnossapito ja siisteyden ylläpito on haastavaa, Räinä toteaa.

– Parhaiten ne toimivat silloin, jos ne ovat jonkin palvelun yhteydessä, missä on myös henkilökuntaa. Meillä on ollut sellaisiakin vessoja, mihin tulee vesi eli vesiklosetteja. Pahimmillaan pyttyjä on särjetty ja jopa varastettu. Jostain syystä meillä on aina joukko sellaisia ihmisiä, joilla on vimma tuhota tai ottaa jotakin, jos paikka on vartioimaton, Räinä kertoo.